Shopper-tutkimukset saattavat ehkä joidenkin mielestä kuulostaa tylsältä kaupan hyllyjen äärellä notkumiselta. Useiden shopper-tutkimusten toteuttamisen jälkeen on kuitenkin todettava, että varsinkin meille päivittäistavaroiden ja asiakasymmärryksen parissa työskenteleville aineisto on todellinen runsaudensarvi. Eikä näin tutkijan näkökulmasta haittaa tietysti ollenkaan, että shopper-tutkimusten kenttätyön tekeminen on harvinaisen antoisaa puuhaa!
Asiakkaiden ostokäyttäytymisen tutkiminen nimenomaan myymäläympäristössä on shopper-tutkimuksen keskiössä. Tutkija pääsee ostosreissulle mukaan havainnoimaan, kun haastateltava tekee ostoksiaan annettujen ostotehtävien mukaisesti. Haastateltava asioi myymälässä päässään tallentavat eye-cam silmälasit, joiden avulla saadaan kiinnostavaa kuvamateriaalia siitä, millä tavalla asiakas hyllyjä silmäilee: Esimerkiksi mihin katse hyllyssä kiinnittyy ja mihin ominaisuuksiin pakkauksissa kiinnitetään huomiota. Asiakasta myös haastatellaan ennen ja jälkeen ostosreissun kattavan ja syvällisen asiakasymmärryksen kerryttämiseksi.
Shopper-tutkimus taipuu moneen tarpeeseen
Shopper-tutkimuksia teetetään monenlaisiin tarkoituksiin. Tutkimuksessa saatetaan kartoittaa esimerkiksi asiakkaan ostokäyttäytymistä tietyssä tuoteryhmässä. Tällöin pystytään usein paikantamaan erilaisia asiakastyyppejä, joiden ostokäyttäytymisen vaihtelua ja ostopäätösten tekoa on todella mielenkiintoista seurata: Esimerkiksi myymälästä ja tuotteista inspiraatiota hakevat asiakkaat hypistelevät tuotteita, silmäilevät pakkauskuvituksia ja saattavat lukea pitkäänkin pakkaustekstejä. Rutiininomaisesti toimivat asiakkaat taas kulkevat määrätietoisesti eteenpäin, keräten tavalliseen tapaansa kärryyn tuttuja tuotteita ja tuotemerkkejä. Shopper-tutkimuksessa nousee hyvin esille, mitkä tekijät ja ominaisuudet eri asiakastyypeillä määrittävät valintoja kunkin alatuoteryhmän tuotteissa. Tutkimuksesta pystyy saamaan siis monenlaisia ajatuksia siitä, miten ja millä tasolla tällaisten asiakkaiden ostokäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa.
Joskus taas halutaan kehittää nimenomaan myymälän esillepanoja siten, että asiakas löytää mahdollisimman helposti tarpeeseensa soveltuvan tuotteen. Olen ollut mukana seuraamassa, kun haastateltava etsii tuotteita tuskaisena hyllystä – ja turhautuu ja ärsyyntyy, kun tiettyyn tarpeeseen vastaavaa tuotetta ei löydy mistään. Toisaalta, olen myös seurannut, kuinka juuri tietyntyyppisestä hyllyesillepanosta halutut tuotteet löytyvät nopeasti ja vaivattomasti. Shopper-tutkimuksesta pystyy saamaan monia hyviä käytännön vinkkejä asiakaslähtöiseen tuotteiden myymäläesillepanoon.
Shopper-tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa myös silloin, kun mietitään tuotteen pakkauksen kehittämistä tai uudistamista. Shopper-tutkimus saattaa paljastaa yritykselle jopa hieman yllättäen, että asiakkaan silmissä oman brändin pakkaus ei nousekaan esiin myymälässä parhaalla mahdollisella tavalla. Shopper-tutkimuksen avulla pystytään paikantamaan selkeästi pakkauksen keskeiset kehittämistarpeet, eli määrittämään mistä syystä oman brändin pakkaus jää selvästi kilpailevien tuotteiden varjoon myymälän hyllyllä.
Oli shopper-tutkimuksen ensisijainen tavoite mikä hyvänsä, tutkimus pystyy tarjoamaan runsaine kuva- ja videoaineistomateriaaleineen kokonaisuudessaan valtavasti kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä ajatellen. Aika ajoin on siis hyödyllistä tutkia omaa tuotetta ja brändiä nimenomaan shopper-näkökulmasta, ja lähteä asiakkaan kanssa myymälään hyllyjen äärelle.
Jos shopper-tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet kiinnostavat, kerromme mielellämme asiasta lisää. Ota yhteyttä! +358-9-68 44 340, info@inspirans.fi