Vuodenvaihde on trendikatsausten kulta-aikaa. Me Inspiransissa seuraamme jatkuvasti ruokatrendejä ja -ilmiöitä yhteistyössä ruotsalaisen innovaatio- ja trenditoimisto Sprillon kanssa. Erityisesti tarkastelemme sitä, kuinka megatrendit ja pitkään jatkuneet isommat ruokatrendit ilmenevät konkreettisesti kulutuskulttuurissamme: erilaisissa lanseerauksissa, konsepteissa, brändeissä ja kampajoissa. Näin ollen olemme myös perehtyneet alkuvuodesta runsaasti erilaisiin trendijulkaisuihin ja halusimme jakaa omasta mielestämme kiinnostavia nostoja.

Vastuullisuustrendi jatkaa vääjäämätöntä kulkuaan

Vuoden 2022 trendikatsauksia tarkasteltaessa ei voi tietenkään olla käsittelemättä yhtä suurimmista megatrendeistä. Vastuullisuustrendi jatkaa vääjäämätöntä kulkuaan ja monet sen ilmiöistä normalisoituvat. Trendikatsaukset ennustavat, että esimerkiksi pian hiilijalanjärkimerkinnät elintarvikepakkauksissa ovat yhtä lailla normi kuin kalorimäärät. Viitteitä tähän on jo nähtävissä ja brändit kuten Atria ilmoittavat osassa tuotteissaan hiilijalanjäljen.

Monet suurista suomalaisista elintarvikevalmistajista ovat tehneet omat lupauksensa siitä, mihin mennessä hiilineutraalius aiotaan saavuttaa. Nyt trendinä näyttää olevan validioida omat tavoitteet Science Based Targets -standardilla. Osana hiilineutraaliutta arvoketjun päästöjä pyritään vähentämään pellosta pöytään. Hiiliviljely on ollut pitkään kuuma peruna ja aiheuttaa pöhinää varmasti myös tänä vuonna. Esimerkiksi Paulig ja Lätmannen ilmoittivat tähän liittyvästä yhteistyöstä. S-Ryhmä taas teki äskettäin uudenlaisen avauksen ja ilmoitti kartoittavansa kaupparyhmänsä luontojalanjäljen eli sen toimintojen haitat luonnon monimuotoisuudelle. Onkin kiinnostavaa seurata, tulevatko tämänkaltaiset luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet ja ulostulot yleistymään.

Suomessa puhutaan vielä fleksauksesta, mutta vuoden 2022 trendikatsausten mukaan todellinen muotisana on nyt ”reducetarianism” eli hyvin vapaasti suomennettuna ”vähentäminen”. Kyse on siis aktiivisesta pyrkimyksestä vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä ympäristösyistä. Tämän pitäisi olla helpompaa kuin koskaan, sillä alkuvuodesta markkinoille on tullut taas valtava määrä erilaisia kasviperäisiä tuotteita. Fazer lähti kisaan mukaan jälleen uudella Willja-brändillä. Markkinajohtaja Beanit taas jatkaa uudessa kampanjassaan kasvisruoan normalisointia, korostaa tuotteidensa luonnollisuutta ja kotimaista härkäpapua raaka-aineena.

Hyvinvointitrendi ravistelee juomahyllyjä – alkoholittoman jano ei sammu

Jo monen vuoden ajan juomat ovat olleet yksi kiinnostavimmista seurattavista tuoteryhmistä. Virvokehyllyt ovat toimineet monen trendin näyttämönä ja varsinkin hyvinvointitrendi on uudistanut valikoimaa vauhdilla. Alkuvuoden lanseerausten sekä vuoden 2022 trendikatsausten perusteella jatkoa on luvassa.

Glorian Ruoka&Viini -lehden trendikatsauksessa todetaan osuvasti, että alkoholittoman jano ei sammu. Sober curious -ilmiöön törmää kaikkialla ja viimeistään se konkretisoituu ruokakauppojen ja Alkon hyllyillä, joissa alkoholittomat ja matala-alkoholiset vaihtoehdot valtaavat tilaa voimalla. Kun tislattu, alkoholiton viina Seedlip saapui Suomeen muutama vuosi sitten, oli se tällöin Inspiransin trendikatsausten kommentoiduin esimerkki. Nyt viinattomat viinat ovat normalisoituneet ja myös suomalaiset valmistajat ovat lanseeranneet alkoholittomia ginejä: Anora toi markkinoille uuden katajanmarjoilla maustetun Roti ginin ja The Helsinki Distilling Company Helsinki Nolla -nimisen tisleen. Seuraavana vuorossa ennustetaan olevan viinit: alkoholittomien ja matala-alkoholisten vaihtoehtojen valikoima kasvaa ja laatu kehittyy.

Ylipäätään kuluttajien laadunjano näkyy juomissa erilaisten premium-vaihtoehtojen lisääntymisenä virvoitusjuomista valmiisiin juomasekoituksiin. Esimerkiksi Olvi toi alkuvuodesta markkinoille alkoholittoman Iisalmi-lonkeron, jonka kuvataan edustavan ”super premiumia”. Uutuudessa yhdistyy myös vastuullisuus, sillä valmistuksessa hyödynnetään ylijäämäappelsiineja. Hitiksi nousseet seltzerit toteuttavat matala-alkoholisuuden ja premiumin lisäksi erinomaisesti myös ton-ton (no-no) -trendiä: monet tuotteista ovat sokerittomia eivätkä ne sisällä keinotekoisia makuaineita tai väriaineita

Eräät trendikatsaukset povaavat, että uusin ton-ton ilmentymä olisi kofeiiniton. Unen merkityksen voimistumisen vanavedessä on loogista, että kofeiiniin juomissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi CocaCola toi valikoimaan kofeiinittoman Zero-vaihtoehdon ja aikaisemmin Ysub toi Suomeen zen-juomat vastaiskuna energiajuomille. Myös Hartwall lanseerasi alkuvuodesta uuden O.ME -brändin, joka keskittyy funktionaalisiin ”optimiser” juomiin. Vapaasti suomennettuna uutuudet lupaavat ”optimoida mielen ja kehon”. Mentaaliset, tasapainoa ja henkistä hyvinvointia korostavat lupaukset ovat tulleet tutuiksi myös funktionaalisista vesistä ja kombuchoista. Trendikatsausten mukaan funktionaalisille juomien kasvulle ei näy loppua ja vaikkapa ”immuunibuusti”, suoliston ”mikroflooraystävällisyys” sekä stressin lievitys tulevat myös jatkossa olemaan kuumia lupauksia.

Kuluttajat kaipaavat nopeutta ja helppoutta – elämyksiä unohtamatta

Yksi asia on selvää vuoden 2022 trendikatsauksissa: nopeuden ja helppouden vaade ei ole katoamassa mihinkään ihmisten arjesta. Take-away ja to-go puksuttavat eteenpäin ja ruoan verkkokauppa jatkaa koronan vauhdittamaa kasvuaan. Uudet pelurit Oda ja Wolt Market haastavat perinteisiä toimijoita nopeudellaan. Take-awayn kasvu näkyy ravintolakentässä siinä, että ”haamukeittiöt” rantautuivat rytinällä Suomeen ja näistä povataan myös kansainvälisesti suurta hittiä.

Ravintolassa paikan päällä ruokailtaessa ihmiset puolestaan janoavat trendikatsausten mukaan yhä enemmän kokemuksellisuutta. Tämäkään ei ole sinänsä uusi ilmiö. Hyvä esimerkki sen ilmentymästä on viime kesänä Nuuksion kansallispuistossa toiminut Nielu-ravintola, jossa yhdistyivät ekologisuus ja elämyksellinen illalliskokemus. Ylipäätään elämyksellisyys ja vastuullisuus nivoutuvat yhä enemmän yhteen, kun vastuullisuus luo tarinoita tuotteille.

Elämyksellisyys voimistuu edelleen myös ruokakaupoissa – sekä kauppakonsepteissa että valikoimissa. Esimerkiksi ”grocerant” -ilmiö näkyy hyvin syksyllä uudistuneessa Kaaren Prismassa. K-Citymarket Tammisto puolestaan pääsi kansainväliselle must-see stores 2022 -listalle. Ravintola-brändit vahvistavat asemiaan myös ruokakauppojen valikoimissa. Take away- ja valmisruokahyllyissä on jo useamman huippukokin annoksia, mutta kehityssuunta vaikuttaa myös vaikkapa pizzajauhoissa. Kaupan hyllyillä näkyykin ”premiumization”-ilmiö ja erilaisia premium-vaihtoehtoja lanseerataan kiihtyvällä tahdilla.

Mikäli innostuit ruokatrendeistä ja haluat kuulla lisää, kutsu meidät esittelemään uusinta trendipäivitystämme. Se julkaistaan maaliskuussa. Yhteystiedot löydät alta.

Inspiroivaa vuoden alkua!

Lotta Kasi, Inspirans Oy

0400200468

lotta.kasi@inspirans.fi

Inspirans tunnetaan ensisijaisesti loistavista moderaattoreistaan ja ryhmäkeskusteluistaan. Työkalupakkiimme kuuluu kuitenkin erittäin laaja kirjo kvalitatiivisia tiedonkeruumenetelmiä. Yksi näistä on etnografinen tiedonkeruu päiväkirjamenetelmän avulla. Koska päiväkirjat laaditaan nykyisin lähes aina erilaisia verkkosovelluksia hyödyntäen, on netnografia tämäntyyppiselle tutkimusmenetelmälle mitä parhain nimitys.

Päiväkirjat sopivat tiedonkeruumenetelmäksi erityisesti silloin, kun halutaan ymmärtää syvällisesti ihmisten arkista toimintaa ja todellisuutta – esimerkiksi syömisiä, juomisia tai vaikkapa median käyttöä. Päiväkirjojen avulla saadaan tietoa myös sellaisista tekemisistä ja valinnoista, jotka tapahtuvat lähes automaationa ja sen kummemmin ajattelematta. Nämä eivät välttämättä tule ihmisten mieleen erillisessä keskustelutilaisuudessa tai haastattelussa, mutta päiväkirjaan ne tulevat kirjatuiksi. Lisäksi päiväkirjoissa oman elämän dokumentointi on yleensä kaikkein rehellisimmillään. Vain tutkijoiden silmille tarkoitetussa päiväkirjassa on helppo näyttää arki sellaisena kuin se on – kaikkine rosoineen ja ilonaiheineen.

Päiväkirjojen avulla voidaan kerätä myös rikasta visuaalista aineistoa kuvien muodossa. Osallistujien meille lähettämät valokuvat kertovat usein enemmän kuin tuhat sanaa – ne ovat avoin ja suora ikkuna heidän elämäänsä. Kuvia analysoimalla huomataan tavan takaa myös sellaisia asioita, mitä osallistujat eivät ole osanneet sanoittaa päiväkirjamerkintöjään tehdessään. Se, jos mikä, rikastaa tutkimusaineistoa.

Päiväkirjatiedonkeruu on helppo ja mukava tutkimustapa myös osallistujille. Saamamme palautteen perusteella monet osallistujat ovat kokeneet päiväkirjan pitämisen itselleenkin antoisana, kun omaa arkista toimintaa tulee tarkkailtua tavallista valppaammin.

Päiväkirjoja voidaan hyödyntää joko itsenäisenä tiedonkeruumenetelmänä tai pienimuotoisemmin esimerkiksi esitehtävänä ennen ryhmäkeskusteluja. Tällöin päiväkirjat täydentävät ryhmäkeskustelun antia ja tuovat lisää konkretiaa sen ympärille, mitä ryhmäkeskustelussa kerrotaan.

ATLAS.TI työkaluna laajojen päiväkirja-aineistojen jäsentämisessä

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa analyysi perustuu ensisijaisesti tutkijan ajatustyöhön. Tutkimukset tehdään useimmiten melko rajatulla kohderyhmällä ja tietoa kerätään määriteltyyn haastattelurunkoon pohjautuvissa haastatteluissa tai ryhmäkeskusteluissa, jolloin aineistoa syntyy kohtuullinen määrä ja se on valmiiksi melko jäsentynyttä. Näin ollen osaava tutkija voi yleensä ottaa aineiston haltuun ja analysoida sitä ilman erityisiä työkaluja.

Välillä tutkimusaineistot ovat kuitenkin kooltaan selvästi laajempia ja rakenteeltaan epämääräisempiä. Esimerkiksi päiväkirjamenetelmällä kerätty aineisto sisältää runsaasti rikasta tietoa, joka on kuitenkin täysin osallistujien itsensä tuottamassa muodossa ja järjestyksessä. Asioista kerrotaan vaikkapa päivän kulun mukaan ja mukana voi olla kuvia tai muutakin pohdintaa, joten kokonaisuudessaan materiaalia voi kertyä todella paljon. Tutkijan näkökulmasta tämä on tietysti mielenkiintoista, mutta tällaisten sisältöjen analysoiminen ilman apuvälineitä olisi lähes mahdotonta.

Laajojen ja jäsentymättömien aineistojen analyysia varten Inspiransissa on jo vuosien ajan ollut käytössä laadullisen tutkimuksen analyysityökalu Atlas.ti. Sen avulla dataa voidaan helposti ja systemaattisesti järjestää uudestaan analyysin kannalta loogisemmiksi ja tutkijan työtä tukeviksi kokonaisuuksiksi esimerkiksi erilaisten tutkimuksen kannalta olennaisten tai esiin nousevien teemojen ympärille. Näin aineistoa voidaan tarkastella selvästi tehokkaammin ja suuren massan keskeltä on mahdollista löytää olennaiset asiat.

Samalla Atlas.ti mahdollistaa sen, että aineistosta voidaan tarkastella myös asioiden ja teemojen määrällistä esiintymistä tai sitä, mitkä asiat vaikuttavat erityisen usein linkittyvän toisiinsa. Esimerkiksi ruokapäiväkirja-aineistosta voitaisiin tutkiskella vaikkapa sitä, mille viikonpäiville herkkujen syöminen painottuu tai syödäänkö aamiaista useimmiten yksin vai seurassa. Määrällinen tieto auttaa osaltaan ymmärtämään kokonaisuutta sekä tuo erilaista syvyyttä ja mielenkiintoisen näkökulman kvalitatiivisen analyysin tueksi.

Mikäli päiväkirjamenetelmä osana tiedonkeruuta kiinnostaa tai tarvitset ymmärrystä laajemmista kokonaisuuksista suuremmalla vastaajajoukolla, ota yhteyttä! Sparrailemme mielellämme erilaisista tavoista tuottaa ymmärrystä kohderyhmäsi elämästä. 

Olemme nyt reilun vuoden ajan tehneet tutkimusta hyvin intensiivisesti onlinessa. Vaikka kvalitatiivisia tutkimuksia on toki tehty verkossa jo kauan ennen covid-pandemiaa, aika on ollut ammatillisesti hyvin opettavaista. Kokemus on valttia tässäkin asiassa. Parhaiden käytäntöjen hahmottaminen ja menetelmäosaamisen hiominen huippuunsa verkon yli tehtävissä tutkimuksessa on tapahtunut nopeasti ja tehokkaasti, kun projekteja on ollut paljon.

Yksi oivallus, jonka tulemme aivan varmasti viemään mukanamme ns. normaaliin aikaan on se, kuinka hyvin syvähaastattelujen tekeminen toimii verkossa. Verkon yli kasvokkain tehtävä haastattelu on yhtäältä hyvin intiimi ja toisaalta sopivasti anonyymi tapa koota kohderyhmien ajatuksia erilaisista tutkimusteemoista.

Haastattelutilanteen rentous ja luottamuksellisuus korostuvat

Se, että haastateltavat osallistuvat tutkimuksiin tavallisesti kotoaan käsin lisää tilanteen rentoutta. Näköyhteys tutkijan ja haastateltavan välillä helpottaa luottamuksen rakentamista, mikä on valtavan tärkeää kvalitatiivisessa tutkimuksessa, jossa tavoitteena on päästä ns. pintaa syvemmälle ajatusten ja mielipiteiden taustalla vaikuttaviin motiiveihin, kokemuksiin, arvoihin jne.

Tilanteen rentouden ja vuorovaikutuksen luottamuksellisuuden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tutkimusaihe on luonteeltaan tavalla tai toisella hyvin henkilökohtainen tai muuten sensitiivinen (terveys, raha, poliittiset näkemykset jne.). Juuri näissä tutkimushankkeissa verkkohaastattelut ovat todella osoittaneet metodisen voimansa.

Toki sensitiivisten aiheiden käsittely vaatii paljon muutakin kuin tarkoitukseen sopivan tutkimustavan. Tutkijan perusteellinen aihepiirin tuntemus, syvä psykologinen ymmärrys sekä taito kohdata ihmisiä ovat niin ikään näiden tutkimusten onnistumisen kulmakiviä.

Suomen Sydänliitto halusi ymmärtää paremmin ylipainoisten lasten vanhempia

Toteutimme syksyllä 2020 Suomen Sydänliitolle kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa selvitimme ylipainoisten lasten vanhempien ajatuksia lapsensa hyvinvoinnista. On sanomattakin selvää, että aihe on todella herkkä ja suuria tunteita herättävä. Aineisto koottiin syvähaastatteluin verkossa.

Elisa Luomaranta Sydänliitosta kommentoi projektia seuraavasti: ”Inspiransin kokeneet tutkijat ymmärsivät heti ylipainoteeman sensitiivisyyden. He ehdottivat todella kauniita lähestymistapoja ja kysymyksiä herkkään teemaan sekä kuuntelivat tarkoin ja arvostavin korvin myös meidän asiantuntemustamme ja toiveitamme. Saamastamme tulosten analyysistä ja sen syvyydestä huokuu syvä luottamuksellinen ilmapiiri, jonka tutkijat olivat selvästi onnistuneet haastatteluhetkelle luomaan.”

Kvalitatiivista tutkimusta kaikilla menetelmillä

Iloksemme voimme todeta, että pääsemme jälleen myös liveen – aloitamme kasvokkaisten ryhmäkeskustelujen vetämisen Vallilassa kesäkuun aikana. Ihan mahtavaa! Meistä on todella hienoa, että pystymme jälleen toteuttamaan kvalitatiivista tutkimusta kuhunkin tutkimusongelmaan parhaiten sopivalla menetelmällä sekä kasvokkain paikan päällä että verkon välityksellä. 

Ihanaa kesää ja ollaan yhteydessä! Sparrailemme mielellämme myös sensitiivisissä tutkimusaiheissa.

Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358408440925

Iloisia kesäkuulumisia Inspiransista! Vauhdikkaan ja työntäyteisen keväämme kruunaa se, että kasvokkaiset ryhmäkeskustelut käynnistetään taas kesäkuussa kokoontumisrajoitusten lieventymisen myötä. Turvallisuuteen kiinnitetään tietenkin erityistä huomiota ja prosessit turvallisuuden varmistamiseksi ovat jo valmiina viime syksyltä.

On hienoa, että pystymme jälleen palaamaan pikkuhiljaa normaaliin ja toteuttamaan kvalitatiivista tutkimusta aina kuhunkin tutkimusongelmaan parhaiten sopivalla menetelmällä. Meillä Inspiranslaisilla on ollut jo kova ikävä live-ryhmien moderointia. Emme malta odottaa, että pääsemme taas kokoontumaan keskustelijoiden kanssa ihan fyysisesti saman pöydän ääreen.

Tiedonkeruu verkossa jatkuu myönteisten kokemusten siivittämänä

Olemme saaneet erittäin positiivista palautetta niin osallistujilta kuin asiakkailtakin verkossa toteutettavista tutkimuksista. Myönteisten kokemusten kannustamana tulemme varmasti myös jatkossa tarjoamaan verkkomenetelmiä kasvokkaisen tiedonkeruun rinnalla.

Verkkomenetelmät soveltuvat nimittäin erinomaisen hyvin tietynlaisiin tutkimusongelmiin ja niillä päästään hienolla tavalla hyvin henkilökohtaiselle sekä intiimille tasolle. Tiedonkeruu verkossa mahdollistaa myös tutkimusten toteuttamisen nopeammalla aikataululla ja osallistujien kuulemisen ympäri Suomea kustannustehokkaasti.  

Inspiransiin uusia, tuttuja vahvistuksia

Kaivattua lisävahvistusta riveihimme tuo opintovapaalta palaava Erika Niemi-Vanala.

Erika on opiskellut palvelumuotoilua viimeisen puolentoista vuoden ajan, ja tällä osaamisellaan hän vahvistaa entisestään Inspiransin muotoiluosaamista. Erika on erittäin kokenut kvalitatiivinen tutkija, ja hänellä on aiempaa taustaa myös tulevaisuudentutkimuksen parissa työskentelystä. Näin ollen Erika on myös mukana Inspiransin tulevaisuuden skenaariot -projekteissa.

Lomailemme heinäkuussa – elokuun tutkimukset on hyvä suunnitella nyt

Me Inspiranslaiset vetäydymme ansaitulle kesälomalle 9.7. Tätä seuraavat kolme viikkoa toimistomme on kiinni ja palaamme projektien pariin 2.8. alkaen. Mikäli siis pöydälläsi on MIKSI, MILLAINEN tai MITEN –kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada vastaukset heti elokuun alkupuolella, kannattaa suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin jo nyt kesäkuussa. Ota siis yhteyttä ja lähdetään yhdessä etsimään ratkaisuja!

Innostu ja inspiroidu trendeistä elokuussa

Oletko kuullut jo solumaataloudesta, regeneratiivisesta viljelystä, zen-juomista, perunamaidosta, funktionaalisista karkeista tai hyperindividuaalisista ruokavalioista? Kutsu meidät esittelemään uusin trendipäivityksemme elokuussa ja nämäkin esimerkit megatrendien ilmenemismuodoista ovat sinulle pian tuttuja.

Inspirans seuraa jatkuvasti erityisesti ruokaan ja päivittäistavarakauppaan liittyviä trendejä ja ilmiöitä yhdessä ruotsalaisen innovaatio- ja trenditoimisto Sprillon kanssa. Näkökulmana trendikatsauksessamme on megatrendien ilmeneminen kulutuskulttuurissa. Olemme saaneet asiakkailtamme paljon kiitosta siitä, että trendiesityksemme inspiroi ja tarjoaa selkeän viitekehyksen trendien tarkasteluun.

Mikäli trendit kiinnostavat, ota yhteyttä ja sovitaan aika innostavalle syksyn aloitukselle.

Ihanaa alkukesää!

Toivottavat:

Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030
Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358408440925
Erika Niemi-Vanala, erika.niemi-vanala@inspirans.fi, +358407687291
Malin Karlsson, malin.karlsson@inspirans.fi, +358503314180
Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi, +358400200468
Maria Hietikko, maria.hietikko@inspirans.fi, +358504640649
Inspirans Oy, info@inspirans.fi , 09-6844340

Elokuu on käynnistynyt Inspiranssissa vauhdikkaasti ja ryhmäkeskustelut pyörivät taas täydellä teholla. Inspiransissa uusi normaali tarkoittaa sitä, että noudatamme tiedonkeruussa THL:n koronasuosituksia ja seuraamme tilanteen päivittymistä tarkasti. Ryhmäkokoa on pienennetty turvavälien takaamiseksi, osallistujat saavat halutessaan maskit koko tilaisuuden ajaksi, kaikki pinnat desinfioidaan tehostetusti sekä ennen että jälkeen ryhmäkeskusteluiden ja käsidesiä on tietenkin saatavilla jatkuvasti.

Me Inspiransilla toivomme, että tänä syksynä yhteiskuntamme taloudellinen toimeliaisuus vauhdittuu ja ihmiset saavat nauttia elämästään ilman merkittäviä rajoituksia. Siksi pyrimme kaikessa toiminnassamme takaamaan osallistujiemme, asiakkaidemme ja työkavereidemme turvallisuuden ja näin kantamaan omalta osaltamme vastuun.

Iloksemme voimme ilmoittaa, että kasvokkain tehtävät ryhmäkeskustelut ja syvähaastattelut käynnistetään näillä näkymin taas elokuun alusta! Turvallisuuteen kiinnitetään tietenkin erityistä huomiota ja prosessit turvallisuuden varmistamiseksi ovat jo valmiina.

Kun korona iski maaliskuun puolivälissä, lopetimme välittömästä offline tiedonkeruun. Melkein yhdessä yössä siirsimme onlineen kaiken kvalitatiivisen tutkimuksen brändin syväluotauksista co-creation -projekteihin. Tämä oli melkoinen urakka, sillä Inspirans on aina erikoistunut klassiseen, kasvokkain tehtävään laadulliseen tutkimukseen. Onneksi olimme kuitenkin tehneet online-kvalia jo aikaisemmin.

Käärimme siis hihat ja ryhdyimme hommiin. Mietimme uusiksi kaikki prosessit, selvitimme parhaat mahdolliset online-työkalut ja lisäkoulutimme itsemme hakemaan laadullista ymmärrystä parhaalla mahdollisella tavalla myös onlinessa. Me venyimme, urakoimme ja päätimme yhdessä, että tästä selvitään ja tuttu Inspirans-laatutaso pitää oli menetelmä mikä hyvänsä. Ja niin selvittiinkin! Tällä hetkellä meidän online-kvalitutkimus pyörii täydellä teholla, myös yli heinäkuun.

Ei ole lainkaan itsestäänselvyys, että tarina sai näin onnellisen lopun. Lämmin kiitos kuuluu paitsi upealle Inspirans-porukalle, myös meidän mahtaville, lojaaleille asiakkaille. Kiitos, että lähditte muutosmatkalle mukaan ja kiitos, että luotitte meihin!

Olemme myös saaneet runsaasti positiivista palautetta meidän online-tutkimuksista, mikä motivoi entisestään hiomaan menetelmän hyödyntämistä. Kiitos tästä palautteesta! Korona-kriisin keskellä se on lämmittänyt oikein erityisesti.

”Olemme toteuttaneet erilaisia konseptinkehityshankkeita ns. verkkokvaleina, ja olemme olleet kokemuksiimme hyvin tyytyväisiä. Osallistujien vastaukset kysymyksiin ovat olleet todella hyvin pohdittuja ja perusteltuja. Olemme tutkineet online kvaleina sekä kuluttaja että b2b-kohderyhmiä. Molemmissa tapauksissa oppimiskäyrämme kohderyhmiemme tarpeista ja siitä, mihin suuntaan konsepteja kannattaa kehittää, on ollut mahtava. Erityisesti meitä on ilahduttanut tulosten konkreettisuus ja hyödynnettävyys liiketoiminnassamme.”

 Myös osallistujille online-tutkimuskokemus on näyttäytynyt myönteisenä:

 ”Keskustelualusta toimi moitteetta ja oli helppo ymmärtää. Tykkäsin siitä, että kysymykseen piti ensin vastata itse ennen kuin näki muiden mielipiteitä, jotta oikeasti sanoi mitä ajatteli eikä tullut muilta vaikutteita. Jälkeenpäin olikin mukavaa lukea muiden ajatuksia ja kommentoida niitä, jotka herättivät ajatuksia ja esimerkiksi muistuttivat jostain teemasta jonka itse unohti mainita vaikka sitä piti tärkeänä.” -Osallistujapalaute

Ainakin näillä näkymin pystymme toteuttamaan elokuun alusta lähtien laadukasta kvalitatiivista tutkimusta millä tahansa menetelmällä. Siihen asti ja myös heinäkuun ajan toimimme edelleen onlinessa.

Onko sinun pöydälläsi MIKSI, MILLAINEN tai MITEN –kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada vastaukset kehittämistyön etenemiseksi? Ota yhteyttä ja lähdetään yhdessä ratkomaan niitä!

Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030

Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi, +358400200468

Malin Karlsson, malin.karlsson@inspirans.fi, +358503314180

Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358 40 844 0925

Inspirans Oy, info@inspirans.fi , 09-6844340

Millainen on syömisen uusi normaali? Kukaan ei vielä tiedä, mutta kutsumme sinut ottamaan siitä selvää?

Monet meistä ovat joutuneet muuttamaan ja sopeuttamaan taloutensa ruokahuoltoa lähes kaiken syömisen siirryttyä koteihin. On oletettavaa, että osa arjen rutiinien muutoksista samoin kuin niiden taustalla olevista ajatuksista, motiiveista, arvotuksista jne. kantaa myös kriisin jälkeiseen aikaan. Mitä uusia rutiineja on siis rakentunut arjen pyörittämiseksi ja miten ruokaa nyt valitaan sekä hankitaan? Preferoidaanko valinnoissa nopeaa ja vaivatonta, ravitsevaa ja terveellistä, vastuullista ja eettistä, edullista ja täyttävää vai herkkuja mieltä nostamaan?

Käynnistimme laadullisen yhteisötutkimuksen ”Mitä meillä syödään kun #pysytäänkotona”, jonka tarkoituksena on ymmärtää mitä suomalaisissa kodeissa ja keittiöissä nyt tapahtuu, mikä kaikki on muuttunut ja kuinka pysyviä muutokset ovat. Halukkaat yritykset pääsevät mukaan tutkimusretkelle kuluttajien arkeen ja ruokapöytiin poikkeustilanteen eri ajankohdissa.

Pitkäaikaisen ”Mitä meillä syödään kun #pysytäänkotona” – onlineyhteisötutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää koronakriisin vaikutuksia suomalaisten elämään etenkin seuraavista näkökulmista:

• Ajatukset ja fiilikset; päivän kuulumiset poikkeustilanteessa
• Ilostuttajat ja auttajat sekä ongelmat ja hankaluudet poikkeustilanteessa
• Poikkeustilan vaikutukset laajasti ihmisten ruokatalouden hoitamiseen ja käytäntöihin, syömisiin, ruokavalintoihin ja ruokaostoksiin (sisältäen myös esim. juomat, herkuttelun ja leipomisen). Myös koettuihin ongelmiin sekä ilon aiheisiin syömisten suhteen.
• Muutokset poikkeustilan eri ajankohdissa sekä tulevaisuuden ennakoiminen; mitä muutoksia on tapahtunut ja kuinka pysyviä ne tulevat olemaan.

Onlineyhteisö käynnistyy perjantaina 17.4. Tutkimukseen osallistuu yhteensä 80 kuluttajaa ympäri Suomea yhteensä 2-3 kuukauden ajan. Yhteisössä he jakavat esimerkiksi ruokapäiväkirjoja kuvin ja tekstein sekä keskustelevat moderoidusti fiiliksistään, arjestaan, syömisistään, ruokavalinnoistaan ja -ostoksistaan toistensa kanssa.

Tutkimus toteutetaan yhteistutkimuksena ja jokainen tutkimuksessa mukana oleva yritys saa kahden viikon välein päivittyvän raportin käyttöönsä. Jokaisella yrityksellä on mahdollisuus ehdottaa kiinnostavia tutkimusteemoja joko suunnitteluvaiheessa tai myöhemmin yhteisön ollessa käynnissä. Jos tulokset kyseisestä kysymyksestä haluaa yksinoikeudella, sovitaan hinta erikseen riippuen kysymyksen laajuudesta.

Mikäli kiinnostuit, kerromme mielellämme lisää.

Ota yhteyttä:
Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030
Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358 40 844 0925
Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi, +358400200468
Inspirans Oy, info@inspirans.fi , 09-6844340