Miten puhutaan terveellisestä
ruoasta nyt?

Terveellisestä ruoasta puhutaan edelleen todella paljon.

Nopeimmat kuluttajat ovat sinkoilleet ruokavalioista ja äärimielipiteistä toiseen, karppauksesta gluteiinittomaan elämäntapaan ja edelleen paleoon. Esimerkkejä terveysbuumista löytyy kaikkialta: Lidl lanseerasi oman lisäravinnesarjan, koirille on tarjolle energiapatukoita, Robert’s Coffeesta löytyy vihersmootheita. Jokainen joutuu jollain tavoin ottamaan kantaa siihen, mitä ja miten syö.

Kuluttajien suhde ruokaan ja syömiseen on muuttunut nopeasti. Merkittävä muutos on tapahtunut siinä, miten ruoka ja keho nähdään puhuttaessa terveellisestä ruoasta nyt.

Aikaisemmin keho nähtiin ehkä mekaanisemmin koneena, josta haluttiin kaikki tehot ulos työelämän ja harrastusten tarpeisiin. Siksi koneeseen laitettiin polttoainetta, jolla tarkoitettiin usein oikeaa suhdetta makroravinteita (hiilihydraatti, proteiini, rasva). Polttoaine-metaforan ilmentymänä toimii erityisesti proteiini, jota pitää saada paljon.

Äärimmäisten ruokasuhteiden jälkeen ollaan heilahtamassa maailmaan, jossa tehokkuuden sijaan tavoitellaan optimaalista tasapainoa, joka kattaa paitsi fyysisen, myös mieleen liittyvän tasapainon. 

Tasapainoa tavoiteltaessa puhutaan yhä enemmän ruoan vaikutuksista: mitä ruoka tekee minulle ja miten se vaikuttaa minuun. Ruokaan viitataankin sanalla ravinto, mikä tarkoittaa optimaalista koostumusta muidenkin kuin makrotason ravinteiden osalta. Tätä puhetapaa symboloi erinomaisesti ravinteikas lehtikaali.

Ravinnon vaikutukset eivät ole vain fyysisiä, vaan ne liittyvät myös mieleen, energiatasoon, jaksamiseen ja virkeään oloon: miltä ruoka saa minut tuntemaan, tuleeko ruoasta hyvän olon lisäksi hyvä mieli. Terveystietoisimmat kuluttajat ovat jo siirtyneet määristä ja makroravinteista puhumaan yhä tietoisemmin mikroravinteista, solujen rakenteesta, aminohapoista tai suoliston hyvinvoinnista.  Ravinto nähdään informaationa; se kantaa mukanaan viestejä keholle.

Ruoka on metaforisesti kuin vaaka: pyritään pääsääntöisesti syömään optimaalisen terveellisesti ja oikein, jolloin joskus voi myös herkutella.

Elintarvikebrändeille on yhä tärkeämpää seurata, miten kuluttajat ruoasta puhuvat ja miten uusia ruokasuhteita ja -ilmiöitä nostetaan esiin. Ruoan muuttuvat merkitykset tarkoittavat brändien uudelleen positiointia, kohderyhmien uudelleenmäärittelyä, viestien terävöittämistä ja ylipäätään tapaa puhua uudella, relevantilla tavalla. Ja merkitysten muuttuessa muuttuu myös kuvasto, jolla terveyttä esitetään esimerkiksi pakkauksissa. 

 ruoka