Lentomatkustajien tunnepolku Finavian verkkokaupan kehittämisessä

Finavia on suomalainen lentoasemayhtiö, jonka verkostoon kuuluu 21 lentoasemaa eri puolilla Suomea. Helsinki-Vantaa on sen päälentoasema. Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, lentomatkustajat sekä lentoasemilla palvelujaan tarjoavat toimijat. Finavian lentoasemien kautta matkustaa reilusti yli 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa sekä merkittävä määrä kansainvälisiä vaihtomatkustajia.

Kuva1

Kuva: Finavia Oyj

 

Kesällä 2017 Finavia käynnisti verkkokauppaa koskevan kehitysprojektin, jonka tueksi tarvittiin ymmärtävää tietoa asiakaspolusta (Customer Journey) kokonaisuudessaan – kattaen sekä vaiheet ennen lentoasemalle saapumista että sen jälkeen. Kehittämistyön lähtökohdaksi kaivattiin tutkimustietoa yhtäältä lentomatkustajien ilon- ja toisaalta stressinaiheista asiakaspolulla.

Useissa Customer Journey-projekteissa polut rakennetaan kuvaamaan asiakkaan käytännön prosessia kohtaamispisteeltä toiselle ja Customer Journey -kartat ovat ensisijaisesti toiminnallisten polkujen kuvauksia. Asiakkaiden tunnetilat jätetään joko taka-alalle tai täysin huomioimatta.

Kuva2

Kuva: Finavia Oyj

 

Finavian casessa asiakkaiden tunnetilat asetettiin tutkimuksen keskiöön.
Jo suunnitteluvaiheessa ymmärrettiin että asiakaskokemuksen parantamisessa niiden rooli on aivan olennainen. Kartoittamalla tunnetilat asiakaspolulla huomio kiinnittyy niihin asioihin, jotka ovat asiakaskokemuksen kehittämisen kannalta kaikkein tärkeimpiä. Kaiken kaikkiaan tutkimukselle asetettiin seuraavat tavoitteet:

  1. Lentomatkustamisen polun rakentaminen vaiheineen ja kattavat kuvaukset vaiheista end-to-end eli ensimmäisestä matka-ajatuksesta kotiinpaluuseen asti.
  2. Lentomatkustajien tunnepolun rakentaminen eli kattavat kuvaukset tunnetiloista polun eri vaiheissa.
  3. Finavian kolmen eri asiakassegmentin huomioiminen (liikematkustajat, vapaa-ajan elämyshakuiset sekä turvallisuushakuiset perhematkustajat).

Tutkimusongelma oli kokonaisuudessaan hyvin laaja. Lisäksi haasteena oli löytää tutkimusmenetelmä, joka takaa aineiston kyllääntymisen ja tutkimuksen luotettavuuden yhtäältä syvyyden ja toisaalta kattavuuden näkökulmasta. Menetelmän tuli tuottaa sekä syvällistä ymmärrystä kolmen eri asiakassegmentin tunnetiloista lentomatkustamisen polulla että määrällisesti kattavat kuvaukset polun eri vaiheista.

Menetelmäratkaisuksi kehitettiin eksploratiivisten ryhmäkeskusteluiden sekä verkkoyhteisön vuoropuhelu. Ryhmäkeskusteluissa, suorassa vuorovaikutuksessa lentomatkustajien kanssa, oli mahdollista hakea syvällistä ymmärrystä asiakaslähtöisestä polusta ja tunnetiloista sen eri vaiheissa. Online-yhteisöön puolestaan rekrytoitiin yhteensä 60 lentomatkustajaa ympäri Suomea ja sitä käytettiin hypoteesien todentamiseksi sekä kattavien kuvausten kerryttämiseksi.

Kuva: Finavia Oyj

Kuva: Finavia Oyj

 

Customer Journey -projekteissa tunnepolkuja ei pääsääntöisesti rakenneta. Joko tämä johtuu siitä, että tunteiden tutkiminen on koettu vaikeaksi verrattuna mitattavaan ja havainnoitavaan käyttäytymiseen tai tunteita ei ole osattu ottaa mukaan tarkasteluun.

Finavian case osoitti, että tunteiden tutkiminen onnistuu hyvin yhdistämällä ennakkoluulottomasti erilaisia laadullisia menetelmiä. Lisäksi asiakkaiden tunnetilojen ymmärtäminen on erittäin hedelmällistä, kun tavoitteena on asiakaskokemuksen parantaminen.

”Myönteinen tunnetila tuo varmuutta lentoasemalla liikuttaessa, mistä yleensä myös palvelun tuottajat hyötyvät. Lisäksi tunteet muistetaan pitkään, joten ne vaikuttavat käyttäytymiseen myös tulevaisuudessa”, toteaa Sanna Vatjus, Customer Insight manager, Finavia.

”Tutkimuksen pohjalta ymmärrän nyt syvällisesti asiakkaan koko tunneskaalan eri vaiheissa, mikä on todella arvokasta tietoa digiratkaisuja kehitettäessä”, sanoo puolestaan Terhi Aho, Finavian verkkokauppapäällikkö. ”Nyt kun pahimmat kipukohdat ja suurimmat ilonaiheet ovat tiedossa, niihin pystyy digiratkaisuilla vaikuttamaan tehokkaasti.”

 

Terveiset Suomen Markkinointitutkimusseuran kvali-seminaarista

Suurien tietomäärien aikakautena syvälliseen ymmärtämiseen pyrkivän tutkimuksen merkitys kasvaa. Tämä kehityskulku nousi selkeästi esille Suomen Markkinatutkimusseuran järjestämässä seminaarissa torstaina 30.11.2017. Aamiaistilaisuus oli omistettu kokonaan kvalitatiiviselle tutkimukselle ja esitykset rakentuivat kolmen ajankohtaisen laadullista menetelmää hyödyntäneen casen ympärille.

img_5675

Suomen Markkinatutkimusseuran aamiaistilaisuus alkoi Finavian Sanna Vatjuksen ja Inspiransin Pirjo Ekmanin esityksellä lentomatkustuspolusta. Tänä syksynä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin lentomatkustamisen polku Finavian eri asiakassegmenteissä ja erityisesti tunnepolkuna. Tyypillisesti asiakaspolut jäävät yksinomaan toiminnallisiksi kuvauksiksi, kun taas Finavia halusi nimenomaan ymmärtää lentomatkustajien tunnetilat polulla. Tällä tavalla tutkittuna kehittämistyö pystytään kohdentamaan asiakaskokemuksen kannalta keskeisimpiin asioihin.

img_5699Monelle markkinoijalle nuorten kohderyhmä on tärkeä, mutta vaikea saavuttaa. Kvalitatiivinen tutkimus on erinomainen menetelmä nuorten kuulemiseksi, koska se mahdollistaa suoran vuorovaikutuksen heidän kanssaan. Taloustutkimus Oy:n Sari Roth nimesi aamiaistilaisuuden toisessa esityksessä nuorten tutkimisen keskeisiksi haasteiksi vaikean värvättävyyden, nuorten itsetietoisuuden, sosiaaliset paineet, innostumaan saamisen ja yksilöiden eritasoisen kehityksen. Sari kertoi ratkaisuksi näihin haasteisiin huolellisen informoinnin, vilpittömän kohtaamisen, aikuisen roolissa pysymisen (positioimalla itsensä ulos nuorten maailmasta) ja sen, että antaa nuorelle mahdollisuuden loistaa ja kokea itsensä merkitykselliseksi kehittämistyössä. Erityisesti tulee panostaa nuorten rekrytointiin, sillä nuorten ajasta käydään jatkuvaa kilpailua useiden toimijoiden puolelta.

img_5726

Kolmannen esityksen piti Valion Johanna Kuusi, joka puhui kvalitatiivisen tutkimuksen roolista uuden tuotteen kehitys- ja lanseerausprojektissa. Case-esimerkkinä hänellä olivat Valion Mifu-tuotteet. Johanna kertoi Valion tutkimuksen tärkeästä asemasta tulkkina talon tuotekehittäjien ja kuluttajien välillä. Tässä tehtävässä kvalitatiivinen tutkimus toimii erinomaisena siltana välittäessään ymmärtävää tietoa. Mifun tapausesimerkki muistutti myös siitä, että kvalitatiivisella tutkimuksella on erityisen tärkeä rooli silloin, kun tuotteilla mennään kokonaan uuteen kategoriaan.

Kvalitutkijoiden tapaan keskustelusta ei tahtonut tulla loppua ja vuorovaikutus osallistujien kesken oli myös suuri osa seminaarin antia.


Kiitos Suomen Markkinointitutkimusseuralle tilaisuudesta, jäämme odottamaan seuraavaa kertaa!

Tunnetko asiakkaasi tunnepolun? Viisi syytä, miksi sinun pitäisi.

Ihminen on tunteva olento. Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa motiivien, tavoitteiden ja tiedonkäsittelyn lisäksi. Tunteet ovat mieletön pääoma, niiden kautta voidaan vaikuttaa vahvasti. Miksi siis tunteet on jätetty taka-alalle Customer Journey –kuvauksissa?

Customer Journey eli palvelupolku on asiakaskokemuksen johtamisen keskeisiä käsitteitä. Palvelupolku voidaan kuvata asiakkaan näkökulmasta kahdella tavalla:

  1. Tunnepolkuna, joka asettaa palveluprosessin asiakkaan elämän kontekstiin kuvaten kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeita ja tunteita prosessin ensimmäisestä hetkestä viimeisimpään (end-to-end –prosessi).
  2. Käytännön tapahtumien polkuna, joka edustaa taktista tasoa ja keskittyy ensisijaisesti touchpointeihin sekä käytännön toiminnalliseen prosessiin.

Monissa Customer Journey -projekteissa painopiste on kohdassa 2. Palvelupolut rakennetaan kuvaamaan asiakkaan käytännön prosessia touchpointilta toiselle ja Customer Journey -kartat jäävät toiminnallisten polkujen kuvauksiksi.

smilies-funny-emoticon-faces-160824

Emootioiden osalta tutkitaan lähinnä sitä, millaisia reaktioita touchpointit sinänsä herättävät. Myös tämä on tärkeää, mutta ongelmana on se, että huomio kiinnittyy liiaksi vain yksityiskohtiin. Asiakkaan elämään ankkuroituva kertova kattotarina tunnetiloineen jää puuttumaan, ja näin näkemys asiakaskokemuksesta kokonaisuudessaan (end-to-end customer experience) on auttamatta vaillinainen.

Tunnepolku tarjoaa kertovan kattotarinan

Monissa Customer Journey -kuvauksissa asiakkaan kokemat tunteet jätetään taka-alalle tai täysin huomioimatta. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että tunteiden tutkiminen on vaikeampaa kuin mitattavan ja havainnoitavan käyttäytymisen. Tai kyse voi olla myös siitä, ettei tunteita älytä ottaa mukaan tarkasteluun.

Asiakkaiden tunteet olisi kuitenkin hyödyllistä asettaa keskiöön Customer Journey -projekteissa, sillä asiakaskokemuksen parantamisessa niiden rooli on aivan olennainen. Sitä paitsi tunteiden tutkiminen onnistuu hyvin laadullisilla tutkimusmenetelmillä.

polku

Tunnetko siis asiakkaasi tunnepolun Customer Journey’lla? Tässä viisi syytä, miksi kannattaisi:

  1. Ihminen on tunteva olento. Emotionaaliset tekijät vaikuttavat olennaisesti kaikkeen käyttäytymiseen ja toimintaan, kuten päätöksentekoon. Ihmisen käyttäytymisessä tunteilla on tärkeä rooli ja tämä pätee myös asiakaskokemukseen. Tunteiden kautta voidaan vaikuttaa vahvasti.
  2. Ymmärtämällä asiakkaiden tunteet palvelupolulla huomio keskittyy niihin asioihin, jotka ovat asiakaskokemuksen kehittämisen kannalta tärkeimpiä. Tunnepolku kertoo suurimmat kipukohdat, negatiivisten tunteiden kasaumat sekä toisaalta mahtavimmat ilon hetket, joissa helpoiten pystytään vahvistamaan asiakasuskollisuutta.
  3. Tunteet muistetaan pitkään, joten ne vaikuttavat käyttäytymiseen myös tulevaisuudessa. Tunnekokemuksista kerrotaan eteenpäin, niitä jaetaan, muistellaan ja myönteisiä tunnekokemuksia halutaan lisää.
  4. Asiakkaan tunnetilojen ymmärtäminen rakentaa kokonaisvaltaisen kontekstin asiakkaan kokemukselle palvelupolulla end-to-end näkökulmasta eli ensimmäisestä hetkestä viimeisimpään. Erityisesti konseptikehitystä ajatellen koko Customer Journey’n ymmärtäminen tunteineen päivineen on tärkeää. Se paljastaa, mikä asiakkaalle on todella relevanttia ja merkityksellistä palveluprosessissa ja mistä syystä.
  5. Myönteinen tunnetila tuo varmuutta Customer Journey’lla, mistä yleensä palvelun tuottaja hyötyy. Itsevarmasti toimiva asiakas on parempi, helpompi ja tehokkaampi kuin epävarmasti toimiva. Myönteiset tunteet lisäävät varmuutta, kielteiset puolestaan heikentävät sitä.

Toiminta ja tunteet kulkevat käsi kädessä niin tässä kuin monessa muussakin asiassa. Kumpikin on tärkeä, toinen ei korvaa toista. Toiminnallisten palvelupolkuprosessien kuvaaminen on helpompaa kuin asiakkaiden tunteiden syvällinen ymmärtäminen, mikä näkyy Customer Journey -kartoissa. Kehotan kuitenkin ottamaan haasteen vastaan, sillä se avaa varmasti uusia mahdollisuuksia asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää!

Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, 050-5911030

Kvalitatiivisen tutkimuksen kolme kuumaa aihetta Global qualitative 2017 -seminaarista – terveiset Portugalista!

Terveiset aurinkoisesta Portugalista parin viikon takaa!

Vierailin marraskuun alussa Portossa ESOMARin Global qualitative 2017 -seminaarissa. Esomarissa osataan kyllä valita seminaaripaikkakunnat vuodenajan mukaan. Ei tarvinnut Portugalin auringossa värjötellä talvitakeissa eikä seminaaripäiviin sattunut edes sadekuuroja. Toisaalta aikataulu oli sen verran tiivis, ettei auringosta ehtinyt nauttia juuri kuin hotellin ikkunan läpi. Parempi sekin kuin mitä kotona oli tarjolla.

Suomesta oli osanottajia paikalla vain kaksi, joten aika monelta jäi mielenkiintoinen sisältö kuulematta. Siksi koostin tähän tekstiin kvalitutkijan näkökulmasta kolme kiinnostavaa huomiota seminaarin tarjonnasta sekä muutaman irtotärpin. Toivottavasti näistä on iloa myös muille!

esomar kuva 1

1. Mobiili on kvalitutkijan kaveri

Mobiilityökaluilla tehtävästä tutkimuksesta – kvantitatiivisesta tai kvalitatiivisesta – on pöhisty jo vuosia, mutta nyt mobiili istuu tutkimusprojekteihin vihdoin luontevasti ja sillä saadaan aikaan oikeasti uskottavia juttuja. Mobiili toimii toisinaan ihan yksinään, tutkimuksen ainoana työkaluna, kuten Umoja Clubin tapauksessa. Pääosin se kuitenkin on osana työkalupalettia. Useissa esitellyissä tutkimuksissa mobiili oli luonteva lisä. Se oli valittu tutkimukseen mukaan, sillä sen avulla päästiin parhaiten, helpoiten ja nopeiten kiinni kiinnostaviin tilanteisiin. Mobiilia oli käytetty mm. tuoksupäiväkirjan tekemiseen, lasten leikkien valokuvaamiseen ja filmaamiseen, kauppakeskuskokemusten tallentamiseen. Kaikki nämä olivat osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta.

Toisinaan mobiili kuitenkin toimii myös tutkimuksen ainoana työkaluna. Seminaarissa kiinnostavan casen Afrikan laajalta markkinalta esittelivät Gavin Holt (Join the Dots) ja Paul Thomas (Diageo). Diageo toimii Afrikassa aktiivisesti ja alkoi kaivata tutkimustyökalua, jolla se tavoittaisi riittävän nopeasti ja sopivilla kustannuksilla oikeanlaisia kuluttajia. Tavoitteena oli löytää uusia insighteja ja käyttää niitä brändien suunnittelun ja kehittämisen pohjana. Markkinatutkimuksen tekeminen Afrikassa on kuitenkin haasteellista. Sitä hankaloittavat mm. Afrikan sisäisten markkinoiden erilaisuus ja kulttuurien kirjo (tämän nyt ei sinänsä pitäisi olla yllätys, puhutaanhan tässä kokonaisesta mantereesta), tutkimusten epärealistinen kulurakenne verrattuna markkinointibudjetteihin ja jatkuvassa liikkeessä oleva markkinatilanne, jossa tulosten valmistumista ei ole aikaa jäädä odottelemaan.

Tähän tarpeeseen Join the Dots rakensi The Umoja Clubin, joka on täysin mobiilisti (älypuhelimilla ja muilla mobiililaitteilla) toimiva yhteisö. Mobiililaitteilla saatiin rakennettua työkalu, joka on:

  1. Riittävän houkutteleva oikealle kohderyhmälle, eli nuorille alkoholijuomia kuluttaville kaupunkilaisille.
  2. Nopea, lähes reaaliaikainen.
  3. Edullinen, yhteisöön on valmiiksi värvätty motivoituneita vastaajia, jotka varmasti kuuluvat kohderyhmään.

Diageo on käyttänyt Umoja Clubia hyvin erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Sitä on käytetty mm. mainonnan linjan terävöittämiseen, paikallisten juomien ja juomiin liittyvien rituaalien kartoittamiseen, uusien tuotteiden lanseerauksissa apuna, markkinointikokonaisuuksien hiomiseen. Ja sen on laskettu säästäneen Diageolle useita satojatuhansia euroa.

esomar kuva 4

2. Hei yli viisikymppinen, millainen olet?

Alankomaissa toimivan MAREn tutkijat, olivat alkaneet ihmetellä 55+ -kohderyhmälle suunnattua markkinointia ja sitä, miksi heidät yhä määritellään kummallisesti samaan kategoriaan kuin ”vanhukset”. He  päättivät selvittää juurta jaksaen, millainen kohderyhmä yli viisikymppiset ovat.

Kiinnostavaa on se, että tutkimusprojekti kaikkinensa kesti vuoden ja se sisälsi valtavan määrän erilaisia menetelmiä (online yhteisöä, ryhmähaastatteluja, etnografiaa, desk researchia…). Tutkimus tehtiin siis Alankomaissa ja sen tuloksista julkaistiin myös kirja.

Tutkimuksessa selvisi, että kaikkein tyypillisimmät 55+ -ihmisiin liittyvät myytit eivät olekaan totta.

  1. He edustavat hyvin vaihtelevissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä.
  2. He eivät odota eläköitymistä ja rauhoittumista. Päinvastoin 55+ -ihmiset alkavat opiskella, perustavat yrityksiä, urheilevat ja jatkaisivat mielellään työuraansa vielä pitkään. Ja ne jotka eläkkeelle pääsyä odottavat, eivät odota sitä saadakseen mummoutua ja pappautua vaan saadakseen enemmän aikaa tehdä sitä, mistä eniten pitävät.
  3. Heidän lapsensa eivät ole välttämättä lentäneet pesästä. Päinvastoin useilla lapset asuvat vielä kotona, osalla voi olla vielä kouluikäisiä lapsia. Eikä lastenlapsia odoteta vielä pitkään aikaan.
  4. Heillä ei ole sataprosenttisesti ns. ”homma hallussa”, taloudelliset ongelmat kuuluvat myös tähän ikäkauteen.
  5. He hallitsevat digitekniikan. Useat hallitsevat sen kuin omat taskunsa, eivätkä voisi kuvitella elävänsä ilman älypuhelimiaan.

MAREn tutkijoiden mukaan olisikin aika ymmärtää, kuinka monimuotoinen ryhmä 55+ -ihmiset oikeasti ovat. Näin suomalaisesta näkökulmasta tämä kaikki kuulostaa hyvin itsestään selvältä. Silti, olisi hyvin mielenkiintoista päästä tekemään vastaavanlaista syväluotaavaa laadullista tutkimusta 55+ -kohderyhmään Suomessa.

 

3. Fail again, fail better

Kvalitutkijalle oli silmiä avaava kokemus huomata yhtäkkiä istuvansa noin 200 kvalitutkijan kanssa samassa huoneessa. Siinä olivat ne ihmiset ympäri maailmaa, jotka kohtaavat työssään täsmälleen samoja ongelmia kuin minä! Onneksi Peter Totman (Jigsaw Research) käsittelikin juuri tätä esityksessään: Fail Again, Fail Better – Lessons from the life of a qualitative innovator.

esomar kuva 2

Totman kertoi uraltaan viisi tarinaa epäonnistumisesta. Ensimmäisen tarina oli 25 vuoden takaa ja viimeisin neljän vuoden takaa. Pitkään uraan mahtuu siis myös epäonnistumisia. Mitä niistä voi oppia?

  1. Kvalitatiivinen tutkija ei ole viihdeartisti. Tutkijan tehtävänä on päästä asiakkaan ongelman ytimeen ja löytää siihen mahdollisimman aitoja ratkaisuja. Tutkijan tehtävänä sen sijaan ei ole tarjota asiakkaalle mahdollisimman viihdyttävää iltaohjelmaa ja hauskoja ryhmäkeskusteluja. Viihdyttävin ryhmäkeskustelu ei nimittäin takaa syvällisimpiä keskusteluja.
  2. Kvalitatiivisen tutkimuksen ytimessä tulisi olla tutkittavan hyvinvointi. Tutkimustilanteen tulee olla tutkittavalle miellyttävä ja turvallinen ja tutkimuksen jälkeen hänelle pitää jäädä sellainen olo, että hän on tullut kuulluksi. Tutkija, joka ei kuuntele vastaajaa, ei usko omiin kysymyksiinsä ja tehtäviinsä tai asettaa vastaajat epämiellyttäviin tilanteisiin, ei pysty auttamaan asiakasta.
  3. Ole rohkea! Älä jumita! Kokeile uutta! Kehitä uutta! Kvalitatiivinen tutkimus ei tarkoita vain yhtä menetelmää tai edes valmista menetelmävalikkoa. Eettisten sääntöjen puitteissa kaikki on mahdollista.

Ja loppuun vielä ne tärpit:

Tärppi 1: Kirjat on kuuminta hottia. Uskokaa tai älkää, tutkimusten tuloksena julkaistaan vuonna 2017 kirjoja! Tuloksia, ideoita, valokuvia, piirustuksia, ohjenuoria, tarinoita. Sisäiseen käyttöön, inspiroimaan omaa henkilökuntaa, jalkauttamaan tuloksia organisaation joka tasolle, viemään tutkimuksen riemusanomaa maailmalle. Ei se kirja kuollut vieläkään, vaikka sitä onkin ennustettu jo TV:n keksimisestä saakka.

Tärppi 2: Kuten on huomattu muillakin elämän- ja bisneksen alueilla, uudet keskiluokkaistuvat kulttuurit ovat innovaation ytimessä. Markkinatutkimuksessa ainakin Intia ja Meksiko vastaavat haasteisiin ennakkoluulottomasti ja aktiivisesti.

Tärppi 3: Münchenin lentokentällä on Bayer Münchenin myymälä. Harvoin pääsee nelikymppinen kummitäti pätemään synttärilahjassa näin vahvalla näytöllä.

 

Itsensätyöllistäjien elämänrytmit sanelevat kulutuksen uusiksi – oletko valmis?

Hypätään hetkeksi kuvitteellisen esimerkin kautta itsensätyöllistäjän arkeen.
Kulttuurituottajana työskentelevän Ainon maanantaiaamu alkaa rauhallisesti töölöläisessä kerrostalokaksiossa. Perheettömänä itsensätyöllistäjänä hän voi päättää vapaasti aikatauluistaan ja venyttää aamukahvin nauttimista rauhassa.

Puolilta päivin Aino hyppää ratikkaan ja suuntaa tällä kertaa keskustassa sijaitsevaan sushibuffetiin lounaalle. Siellä hän törmää sattumalta entiseen pomoonsa, ja he juttelevat kuulumisten vaihdon lomassa mahdollisista tulevista työtilauksista. Kohtaamisesta tyytyväisenä Aino jatkaa yhteen keskustan kahvilaan, joka saa tänään olla hänen toimistonsa. Kyseisessä kahvilassa on mukava tehdä töitä, sillä siellä on tarjolla ruokaisia välipaloja ja pistorasioita riittää useammallekin läppärityöskentelijälle.

23157684_10154796460076507_1303306860_oKuuden aikaan Aino aloittaa palaverin kollegansa kanssa ja he istuvat kahvilan nurkkapöydässä kahdeksaan asti töitä tehden. Päivän päätteeksi Aino suuntaa vielä uimahalliin. Sinnekään ehtimisestä ei tarvitse stressata – onhan se auki 24/7.

Aino ei ole ainoa itsensätyöllistäjä, joka liikkuu ja kuluttaa omien aikataulujensa mukaisesti perinteisen ”ysistä viiteen” -työsuhteen ulkopuolella. Digitalisaation ja keikkatalouden myötä itsenstätyöllistäjien joukko on kasvanut – ja kasvaa yhä.

Itsensätyöllistäjien kasvava joukko

Pohjois-Amerikassa kehityskulku on huimaa. USA:n Freelancer-liiton uusimman tutkimuksen mukaan itsensätyöllistäjien määrä on lisääntynyt niin paljon, että vuonna 2027 suurin osa USA:n työvoimasta tulee tekemään freelancer-työtä jossain muodossa. Saman tutkimuksen mukaan 47% milleniaaleista ovat toimineet itsensätyöllistäjinä vuoden 2017 aikana.

Myös ajatushautomo Demos Helsingin tänä vuonna ilmestyneen Työelämä 2040 -julkaisun yksi tulevaisuuden työn skenaario kuvailee tulevaisuutta, jossa perinteisten vakituisten työsuhteiden määrä on vähentynyt. Skenaariossa ’Taipuisat tekijätyypit’ elävät maailmassa, jossa työ on episodista, työaika vähenee ja työsuhteita on paljon. Julkaisun mukaan tässä skenaariossa työelämästä tulee produktiopohjaista, jolloin yksittäiset ihmiset ja pienet yritykset myyvät osaamista toisilleen löyhissä verkostoissa.

freeiikku

Freelancer-työ muuttaa elämäntapoja

Työelämän yksilöllistyminen ja itsensätyöllistäjien lukumäärän kasvaminen vaikuttaa siis moneen muuhunkin asiaan kuin työnteon tapoihin. Kun työnteon paikka, aika ja tapa muuttuvat, jäsentyvät ihmisten elämäntavat uudelleen. Käytännössä se tarkoittaa, että Ainon kaltaiset työntekijät nukkuvat, liikkuvat, kuluttavat ja syövät täysin uusin tavoin. Lisäksi esimerkiksi itsensätyöllistäjien terveydenhoidon ja harrastustoiminnan järjestämiseen kohdistuu aivan uusia haasteita.

Muuttuvat elämäntavat vaikuttavat väistämättä kulutustottumuksiin ja -tapoihin. Tässä muutoksessa toiset voittavat ja toiset häviävät. Itsensätyöllistäjien tulevaisuudessa menestyvät yritykset, jotka osaavat vastata ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin tarjoamalla ajallisesti, paikallisesti ja sisällöllisesti joustavia ratkaisuja.

Oletko sinä miettinyt, miten itsensätyöllistäjien liikkeet vaikuttavat yrityksesi bisnekseen?

Anni Haavisto tutkimusjohtajaksi ja Inka Lähteenaro Insight Specialistiksi

Inspiransin syksy on uusien nimitysten aikaa! Anni Haavisto nimitettiin tutkimusjohtajaksi elokuussa ja Inka Lähteenaro aloitti Insight Specialistina syyskuussa.

Anni Haavisto siirtyi Inspiransissa tutkimusjohtajan tehtäviin elokuun alustaYli vuosikymmenen kokemuksen markkinatutkimuksesta omaava Anni on toiminut aiemmin mm. TNS Gallup Oy:ssä kvalitatiivisen yksikön Senior Research Managerina ja Research Insightilla asiakkuuspäällikkönä. Annin erikoisosaamiseen kuuluvat shopper-tutkimukset – kuluttajakäyttäytymisen sekä myymäläympäristön ymmärtäminen sekä kvalitatiiviset yhteisötutkimukset online-ympäristössä.

”Mulla on tosi hyvä fiilis tästä syksystä! Alkusyksy lähti heti käyntiin reippaasti melko vaativilla ja vikkeläliikkeisillä projekteilla. Tästä on hyvä lähteä viemään Inspiransin menetelmävalikoimaa vielä entistäkin ketterämpään suuntaan. Marraskuussa on edessä ESOMARIN kvalitatiivisen tutkimuksen kongressi, josta odotan Portugalin lämmön ja auringon lisäksi tukea menetelmäkehitykseen.”, Anni kommentoi iloisesti.

Tutkimuksen ja viestinnän parissa työskennellyt Inka Lähteenaro aloitti Inspiransilla erityisesti trendeihin pureutuvana Insight Specialistina. Inka on työskennellyt ennen mm. tutkimusharjoittelijana ja -avustajana Demos Helsingissä, työpajaohjaajana kuluttajatutkimuskeskuksessa ja tiedottajana. Inka tulee trendien lisäksi kehittämään viestinnällisiä toimintoja.

”Syksyllä Inspiransissa tulee tapahtumaan kaikkea jännittävää. Tulemme näkymään jatkossa selvästi enemmän uusissa kanavissa uusin tavoin. Kannattaa seurata tarkasti!”, Inka kommentoi.

Inka (vas.) ja Anni Annankadulla fiilistelemässä syksyn uusia tuulia.

Pohjoismaista yhteistyötä trendien parissa

otsikkosivu kuvana3Mikä puhuttelee kuluttajaa tällä hetkellä? Mikä on uutta, pinnalla ja viimeisintä huutoa? Mitä lautaselle – tai muodikkaasti kippoon – tällä hetkellä kasataan? Ja mitä se maailmasta ja markkinasta kertoo?

Näitä kysymyksiä Inspirans ja ruotsalainen trenditoimisto Sprillo pohtivat tämän vuoden alussa. Lopputuloksena syntyi maa- ja markkinarajat ylittävä yhteistyö. Tavoitteemme on pysyä trendikehityksen huipulla seuraamalla elintarvikealalla tapahtuvaa kehitystä Ruotsissa ja Suomessa joka päivä. Trendit ja ilmiöt kootaan kvartaaleittain raporttiin, jossa yhdistetään näkemykset molemmilta markkinoilta. Ensimmäinen trendiraportti julkaistaan tänään 11.9.2017. Raporttiin on koottu vuoden 2017 kahden ensimmäisen kvartaalin trendit ja ilmiöt.

Mitä raportin sisällöstä voi lyhyesti sanoa?

sieppaaMaailma ja markkina muuttuvat vauhdilla. Ruokakaupassa hyllymetrit kertovat näistä muutoksista. Kasvava ravintolavalikoima ja vaihtuvat annokset heijastavat näitä muutoksia. Uudenlaiset ja erikoistuneet elintarvikeliikkeet niin netissä kuin kivijalassa tukevat samaa tarinaa.

Syöminen on todellakin pinnalla. Se on poliittista. Sen toivottaisiin olevan elämyksellistä. Se heijastaa syöjänsä maailmankuvaa, arvoja ja elämäntilannetta. Kasviperäisen ruoan buumi näkyy niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Jätteiden vähentäminen ja materiaalien kierrättäminen on inspiroinut useita uusia palveluita ja tuotteita ja kokonaisia yrityksiä on perustettu uusien vastuullisuutta korostavien ideoiden ympärille.

Ruoan ja juoman alkuperä kiinnostaa. Nyt kerrotaan, kuka viljasi viljelee, maitosi lypsää ja pizzasi paistaa. Ylpeydellä kerrotaan myös, mistä ruoka tulee ja miksi juuri sieltä. Vakavampia teemoja, kuten ekologisuutta ja eettisyyttä, kevennetään huumorilla. Tuotteille annetaan hauskoja nimiä ja ne pakataan hauskasti kuvitettuihin pakkauksiin.
Haluaisitko kuulla lisää? Kaipaisitko inspiraatiota tuotekehitykseen tai suuntaa syksyn suunnittelusessioihin? Tulemme innolla esittelemään trendiraporttia tai tervetuloa porukalla tänne meille Annankatu 24:een. Toistaiseksi esittelemme sitä maksutta, rakkaudesta lajiin <3

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!

Anni Haavisto, anni.haavisto@inspirans.fi, 040-5805804
Inka Lähteenaro, inka.lahteenaro@inspirans.fi, 040-5642282

Härkis – kurinalaista konseptointia kuluttajia kuunnellen

Härkis lanseerattiin elokuun lopussa, ja sai heti valtavan huomion. Todennäköisesti se tulee myös myymään valtavia määriä. Eikä ihme, sillä Härkis on kehitetty ja varsinkin konseptoitu kurinalaisesti ja tarkasti kuluttajaymmärrystä hyödyntäen. Oli ilo saada olla matkassa mukana!

harkis2Teknisesti Härkis on runsaasti proteiinia sisältävä, täysin vegaaninen kypsä härkäpapuvalmiste, jolla voi korvata lihan ruuanlaitossa. Se asemoitiin nopeaan arkiseen ruuanlaittotilanteeseen ja tuttuihin ruokalajeihin käytettäväksi jauhelihan tapaan. Kohderyhmänä ovat kaikki ne tavalliset kuluttajat, jotka haluavat vähentää lihan määrää ruokavaliossa. Jokainen osatekijä, itse tuote, sen maku, ulkonäkö ja rakenne, pakkausratkaisu, pakkauksen ulkonäkö, nimi, väitteet hiottiin tukemaan asemointia. Jokainen yksityiskohta mietittiin ja perusteltiin.

Kypsän härkäpapuvalmisteen kaupallistamisen tueksi pistettiin pystyyn laadullinen kuluttajatutkimus, joka käsitti kotikokeilun, mobiili-etnografian sekä fokusryhmät. Ennen tutkimusta käsissä oli aihioita, ajatuksia ja olettamia. Tutkimuksen tehtäväksi annettiin kiteyttää, karsia ja priorisoida niin että lopputuloksena on yksityiskohtia myöten mietitty kaupallinen konsepti. Kuten Tarja Ollilla, Verso Food Oy:n toimitusjohtaja toteaa: ”Monet meidän ennakko-olettamuksista saivat vahvistuksen tutkimuksessa kuten esimerkiksi että tuotteella on tosiaan potentiaalia. Mikä tärkeintä, tutkimuksen pohjalta oli helppo lyödä lukkoon lopullinen asemointi eli mitä, kenelle ja mihin tarpeeseen”

20160530_192955Ei ole tyypillistä, että start-up –yritys investoi laajaan ymmärtävään tutkimukseen osuvan kaupallistamisen varmistamiseksi. Kuitenkin, mitä vähemmän resursseja, sitä huolellisemmin pitäisi konseptointi ja kaupallistaminen tehdä. Verso Food Oy:ssä vaikuttavat kovanluokan kokeneet elintarvikealan ammattilaiset. Leena Saarisen, yrityksen hallituksen puheenjohtajan sanoin: ”Erityisesti uuden äärellä pitää olla tosi nöyrä suhteessa kuluttajaan, pitää olla valmis luopumaan omista mieltymyksistään, ”kill your darlings” niin sanotusti, jos lopputulos sitä vaatii. On nimittäin valtava riski tuoda vääränlainen tuote tai väärällä tavalla kuluttajalle. Hyvä tutkimus on investointi, koska se pienentää riskiä merkittävästi.” Kuluttaja kannattaa siis ottaa prosessiin mukaan. Siitä on yksiselitteisesti vain hyötyä.

Tämän tarinan varsinaiset kiitokset kuuluvat niille ihanille ihmisille, jotka osallistuivat tutkimukseen, näkivät paljon vaivaa asian eteen, antoivat ideansa käyttöömme ja muun muassa keksivät Härkis-nimen. Kiitos!

Lue lisää Härkiksestä http://versofood.fi/fi/tuotteet/verso-harkis

Saarioisten asiantuntijat ja johto Kuluttajasafarilla

Keväällä 2016 Saarioisten asiantuntijat ja johto lähtivät Kuluttajasafarille yhdessä inspiransilaisten kanssa. Tarkoituksena oli jättää oma työhuone, jalkautua ihmisten arkielämään, oppia uutta ja saada inspiraatiota ihmisiltä itseltään.

Kuluttajasafari on erinomainen tapa saada kuluttajan näkökulma nopeasti ja tehokkaasti yrityksen päivittäiseen työhön. Se on monta kertaa tehokkaampi kuin paraskaan videoraportti tai autenttisin asiakashaastattelu.

Kuluttajasafari avaa silmät, auttaa ymmärtämään, tuo asiat konkreettisiksi ja painaa ne syvämuistiin todellisten, tavallisten ihmisten elämän kautta. Kuten Matti Karppinen Saarioiselta totesi, me kuvittelemme tietävämme, mutta oikeasti me emme tiedä. Juuri tässä piilee Kuluttajasafarin juju.

Menetelmän on alun perin kehittänyt Procter & Gamble, joka lähetti työntekijänsä tutustumaan perheenäitien siivouskäytäntöihin Latinalaisessa Amerikassa – ja näin saamaan inspiraatiota omaan työhön. Suomessa laajamittaiset Kuluttajasafarit ovat poikkeuksellisia, mutta niitä voi todella lämpimästi suositella.

kuva nettiinSaarioiselta Safarille osallistui 25 ihmistä ja vierailuja tehtiin noin 20 suomalaiskotiin. Yksi vierailu sisälsi sekä ruokakaupassa käynnin että arki-illan ruuanlaittotilanteen syömisineen. Vierailut kestivät noin kolme tuntia ja kaiken aikaa havainnoitiin sekä keskusteltiin ymmärrystä hakien. Inspiransin tutkijat toimivat safarilla sekä oppaina että moninaisten löydösten tulkkina, sillä projektille asetettiin myös täsmälliset tutkimukselliset tavoitteet.

Saarioisen toimitusjohtajan Ilkka Mäkelän sanoin oman vierailunsa jälkeen: ”Tuloksia tullaan hyödyntämään tietysti uusien tuotteiden kehittämisessä. Mutta sen lisäksi siinä, mitä muuta Saarioinen voi tarjota, että kuluttajan arki olisi aina vain helpompaa.”

Erityiskiitoksen ansaitsevat kaikki ne ihanat ihmiset, jotka päästivät meidät kylään ja viettivät niin luontevasti iltaa kanssamme. ”Ihmisiä saatiin hyvin mukaan ja olemme kiitollisia kaikille, jotka avasivat kotinsa ovet ja toivottivat meidät tervetulleeksi”, toteaa Outi Salonen, tutkimuspäällikkö ja Saarioisen Kuluttajasafarin primus motor.

Aiheesta lisää:

http://www.saarioinen.fi/tiedote/2016/saarioisten-johto-ja-asiantuntijat-jalkautuivat-kuluttajien-kauppareissuille-ja-koteihin/

http://www.saarioinen.fi/blogisivu/kuluttajasafari-avasi-minulle-suomalaisen-ruoka–ja-tunnemaiseman/

Kuinka joulua fiilistellään syömisillä ja juomisilla – ja millaisia kaupallisia mahdollisuuksia sesonki tarjoaa?

Inspirans Oy on toteuttanut online yhteisötutkimuksen, joka runsaan ja rikkaan kuvamateriaalin kautta avaa ainutlaatuisella tavalla joulufiilistelyä.

Tutkimus kertoo vahvaa tarinaa joulun ajan erityisyydestä syömisten ja juomisten suhteen. Haluatko sinä tietää, kuinka päästä mukaan suureen suomalaiseen ruokajuhlaan ja luoda uusia kaupallisia ratkaisuja osaksi joulun tunnelmointia?

Autenttisen kuvamateriaalin siivittämänä pääset näkemään, mitä joulufiilistely pitää sisällään:

  • Miten ja millä joulua fiilistellään joulua edeltävänä aikana
  • Millaiset tuotteet ovat mukana joulun ajassa – ja millaiset eivät
  • Millaisia jouluruokia ja – aterioita nautitaan ennen joulua ja joulun pyhinä
  • Kuinka joulua edeltävä aika ja joulu eroavat arjesta

Joulun aikaa 2015 -tutkimuksen hinta on 3 500 € + ALV 24 %.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Marianna Hietanen, puh. 050 527 9770 marianna.hietanen@inspirans.fi

Insight Specialist Erika Niemi-Vanala, puh. 040 768 7291 erika.niemi-vanala@inspirans.fi

joulukuva39k