Päiväkirjatutkimukset – ikkuna ihmisten elämään ja rutiineihin

Inspirans tunnetaan ensisijaisesti loistavista moderaattoreistaan ja ryhmäkeskusteluistaan. Työkalupakkiimme kuuluu kuitenkin erittäin laaja kirjo kvalitatiivisia tiedonkeruumenetelmiä. Yksi näistä on etnografinen tiedonkeruu päiväkirjamenetelmän avulla. Koska päiväkirjat laaditaan nykyisin lähes aina erilaisia verkkosovelluksia hyödyntäen, on netnografia tämäntyyppiselle tutkimusmenetelmälle mitä parhain nimitys.

Päiväkirjat sopivat tiedonkeruumenetelmäksi erityisesti silloin, kun halutaan ymmärtää syvällisesti ihmisten arkista toimintaa ja todellisuutta – esimerkiksi syömisiä, juomisia tai vaikkapa median käyttöä. Päiväkirjojen avulla saadaan tietoa myös sellaisista tekemisistä ja valinnoista, jotka tapahtuvat lähes automaationa ja sen kummemmin ajattelematta. Nämä eivät välttämättä tule ihmisten mieleen erillisessä keskustelutilaisuudessa tai haastattelussa, mutta päiväkirjaan ne tulevat kirjatuiksi. Lisäksi päiväkirjoissa oman elämän dokumentointi on yleensä kaikkein rehellisimmillään. Vain tutkijoiden silmille tarkoitetussa päiväkirjassa on helppo näyttää arki sellaisena kuin se on – kaikkine rosoineen ja ilonaiheineen.

Päiväkirjojen avulla voidaan kerätä myös rikasta visuaalista aineistoa kuvien muodossa. Osallistujien meille lähettämät valokuvat kertovat usein enemmän kuin tuhat sanaa – ne ovat avoin ja suora ikkuna heidän elämäänsä. Kuvia analysoimalla huomataan tavan takaa myös sellaisia asioita, mitä osallistujat eivät ole osanneet sanoittaa päiväkirjamerkintöjään tehdessään. Se, jos mikä, rikastaa tutkimusaineistoa.

Päiväkirjatiedonkeruu on helppo ja mukava tutkimustapa myös osallistujille. Saamamme palautteen perusteella monet osallistujat ovat kokeneet päiväkirjan pitämisen itselleenkin antoisana, kun omaa arkista toimintaa tulee tarkkailtua tavallista valppaammin.

Päiväkirjoja voidaan hyödyntää joko itsenäisenä tiedonkeruumenetelmänä tai pienimuotoisemmin esimerkiksi esitehtävänä ennen ryhmäkeskusteluja. Tällöin päiväkirjat täydentävät ryhmäkeskustelun antia ja tuovat lisää konkretiaa sen ympärille, mitä ryhmäkeskustelussa kerrotaan.

ATLAS.TI työkaluna laajojen päiväkirja-aineistojen jäsentämisessä

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa analyysi perustuu ensisijaisesti tutkijan ajatustyöhön. Tutkimukset tehdään useimmiten melko rajatulla kohderyhmällä ja tietoa kerätään määriteltyyn haastattelurunkoon pohjautuvissa haastatteluissa tai ryhmäkeskusteluissa, jolloin aineistoa syntyy kohtuullinen määrä ja se on valmiiksi melko jäsentynyttä. Näin ollen osaava tutkija voi yleensä ottaa aineiston haltuun ja analysoida sitä ilman erityisiä työkaluja.

Välillä tutkimusaineistot ovat kuitenkin kooltaan selvästi laajempia ja rakenteeltaan epämääräisempiä. Esimerkiksi päiväkirjamenetelmällä kerätty aineisto sisältää runsaasti rikasta tietoa, joka on kuitenkin täysin osallistujien itsensä tuottamassa muodossa ja järjestyksessä. Asioista kerrotaan vaikkapa päivän kulun mukaan ja mukana voi olla kuvia tai muutakin pohdintaa, joten kokonaisuudessaan materiaalia voi kertyä todella paljon. Tutkijan näkökulmasta tämä on tietysti mielenkiintoista, mutta tällaisten sisältöjen analysoiminen ilman apuvälineitä olisi lähes mahdotonta.

Laajojen ja jäsentymättömien aineistojen analyysia varten Inspiransissa on jo vuosien ajan ollut käytössä laadullisen tutkimuksen analyysityökalu Atlas.ti. Sen avulla dataa voidaan helposti ja systemaattisesti järjestää uudestaan analyysin kannalta loogisemmiksi ja tutkijan työtä tukeviksi kokonaisuuksiksi esimerkiksi erilaisten tutkimuksen kannalta olennaisten tai esiin nousevien teemojen ympärille. Näin aineistoa voidaan tarkastella selvästi tehokkaammin ja suuren massan keskeltä on mahdollista löytää olennaiset asiat.

Samalla Atlas.ti mahdollistaa sen, että aineistosta voidaan tarkastella myös asioiden ja teemojen määrällistä esiintymistä tai sitä, mitkä asiat vaikuttavat erityisen usein linkittyvän toisiinsa. Esimerkiksi ruokapäiväkirja-aineistosta voitaisiin tutkiskella vaikkapa sitä, mille viikonpäiville herkkujen syöminen painottuu tai syödäänkö aamiaista useimmiten yksin vai seurassa. Määrällinen tieto auttaa osaltaan ymmärtämään kokonaisuutta sekä tuo erilaista syvyyttä ja mielenkiintoisen näkökulman kvalitatiivisen analyysin tueksi.

Mikäli päiväkirjamenetelmä osana tiedonkeruuta kiinnostaa tai tarvitset ymmärrystä laajemmista kokonaisuuksista suuremmalla vastaajajoukolla, ota yhteyttä! Sparrailemme mielellämme erilaisista tavoista tuottaa ymmärrystä kohderyhmäsi elämästä. 

Projektiiviset menetelmät paljastavat brändin mielikuvalliset ja emotionaaliset teemat

Oletko koskaan miettinyt millainen brändisi olisi ihmisenä tai miten se käyttäytyisi juhlissa kilpailijabrändien kanssa? Entä miltä näyttää brändisi sielu kuluttajien silmin?

Mitä brändejä sinulle tulee mieleen, kun luet seuraavat henkilöluonnehdinnat?

  1. Taatusti luotettava, ahkera ja juureva isäntämies. Keski-iän niukasti ylittänyt. Tekee hommat niin kuin on aina tehty, eikä lähde uusiin tuuliin. Voisi joskus vähän repäistä.  
  2. Kiireinen lähiössä asuva perheenäiti. Panostaa muihin enemmän kuin itseensä. Huolehtiva ja lämmin, mutta vähän homssuinen.
  3. Kaupungin keskustassa asuva nuorehko mies. Liikkuu trendikkäästi skuutilla. Pukeutuu yksinkertaisen tyylikkäästi. Voisi olla arkkitehti tai jonkinlainen designer. Ulkoiset asiat ja estetiikka ovat hänelle todella tärkeitä. Haluaa aina kokeilla kaikki uudet jutut ensimmäisenä.

Nämä kuvaukset ovat esimerkkejä kuluttajien laatimista brändipersoonista. Brändien kuvaaminen henkilöinä on yksi kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettävistä erittäin paljastavista projektiivisista menetelmistä. Näitä kliinisestä psykologiasta lainattuja metodeja hyödynnetään brändiä määrittävien emotionaalisten ja mielikuvallisten teemojen ymmärtämiseksi. Näitä merkityksiä on tyypillisesti vaikea pukea sanoiksi, joten tarvitaan toisenlaisia tekniikoita.

Erilaisia projektiivisia menetelmiä ovat esimerkiksi brändipersoonat, kuvakollaasi brändin ”sielusta”, tietyn tuoteryhmän brändien perhepotretti tai kuvitteelliset roolitehtävät. Kuluttajia voidaan myös pyytää kuvailemaan mitä tapahtuu, kun valitut brändit kohtaavat toisensa juhlissa. Nämä mielikuvitusta vaativat tehtävät ovat paitsi todella innostavia osallistujille, myös arvokasta polttoainetta ymmärryksen syntymiselle brändin nykytilasta verrattuna kilpailijoihin.

Kun brändin herättämät mielikuvat ja tunteet projisoidaan, ymmärryksen tuottamisessa päästään aivan eri tasolle – syviin motivaatioihin, asenteisiin, arvoihin ja uskomuksiin. Ilman projektiivisia menetelmiä kuvaus brändistä jää helposti merkityksiltään ohueksi ja kovin rationaaliseksi. Inspiransin bränditutkimuksissa painopiste on nimenomaan brändin emotionaalisten merkitysten selvittämisessä. Tämä painopiste on hyvin tärkeä, sillä brändi, jos jokin, on ihmisten mielissä rakentuva tunnetason kokemus.

Inspiranssissa projektiivisia tutkimusmenetelmiä on käytetty jo 25:n vuoden ajan – yrityksen perustamisesta lähtien. Olemme aina suhtautuneet hyvin innostuneesti ja kunnianhimoisesti kyseisten metodien käyttöön ja kehittämiseen. Uskallammekin väittää, että Inspirans Oy:stä löytyy näiden tekniikoiden suomalaiset huippuosaajat.

Ota yhteyttä, niin rakennetaan yhdessä vankka pohja brändisi tulevaisuuden kehittämiselle.

Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358408440925

Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030

Verkossa toteutettavat kvalitatiiviset tutkimukset loistavat sensitiivisiä tutkimusaiheita käsiteltäessä

Olemme nyt reilun vuoden ajan tehneet tutkimusta hyvin intensiivisesti onlinessa. Vaikka kvalitatiivisia tutkimuksia on toki tehty verkossa jo kauan ennen covid-pandemiaa, aika on ollut ammatillisesti hyvin opettavaista. Kokemus on valttia tässäkin asiassa. Parhaiden käytäntöjen hahmottaminen ja menetelmäosaamisen hiominen huippuunsa verkon yli tehtävissä tutkimuksessa on tapahtunut nopeasti ja tehokkaasti, kun projekteja on ollut paljon.

Yksi oivallus, jonka tulemme aivan varmasti viemään mukanamme ns. normaaliin aikaan on se, kuinka hyvin syvähaastattelujen tekeminen toimii verkossa. Verkon yli kasvokkain tehtävä haastattelu on yhtäältä hyvin intiimi ja toisaalta sopivasti anonyymi tapa koota kohderyhmien ajatuksia erilaisista tutkimusteemoista.

Haastattelutilanteen rentous ja luottamuksellisuus korostuvat

Se, että haastateltavat osallistuvat tutkimuksiin tavallisesti kotoaan käsin lisää tilanteen rentoutta. Näköyhteys tutkijan ja haastateltavan välillä helpottaa luottamuksen rakentamista, mikä on valtavan tärkeää kvalitatiivisessa tutkimuksessa, jossa tavoitteena on päästä ns. pintaa syvemmälle ajatusten ja mielipiteiden taustalla vaikuttaviin motiiveihin, kokemuksiin, arvoihin jne.

Tilanteen rentouden ja vuorovaikutuksen luottamuksellisuuden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tutkimusaihe on luonteeltaan tavalla tai toisella hyvin henkilökohtainen tai muuten sensitiivinen (terveys, raha, poliittiset näkemykset jne.). Juuri näissä tutkimushankkeissa verkkohaastattelut ovat todella osoittaneet metodisen voimansa.

Toki sensitiivisten aiheiden käsittely vaatii paljon muutakin kuin tarkoitukseen sopivan tutkimustavan. Tutkijan perusteellinen aihepiirin tuntemus, syvä psykologinen ymmärrys sekä taito kohdata ihmisiä ovat niin ikään näiden tutkimusten onnistumisen kulmakiviä.

Suomen Sydänliitto halusi ymmärtää paremmin ylipainoisten lasten vanhempia

Toteutimme syksyllä 2020 Suomen Sydänliitolle kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa selvitimme ylipainoisten lasten vanhempien ajatuksia lapsensa hyvinvoinnista. On sanomattakin selvää, että aihe on todella herkkä ja suuria tunteita herättävä. Aineisto koottiin syvähaastatteluin verkossa.

Elisa Luomaranta Sydänliitosta kommentoi projektia seuraavasti: ”Inspiransin kokeneet tutkijat ymmärsivät heti ylipainoteeman sensitiivisyyden. He ehdottivat todella kauniita lähestymistapoja ja kysymyksiä herkkään teemaan sekä kuuntelivat tarkoin ja arvostavin korvin myös meidän asiantuntemustamme ja toiveitamme. Saamastamme tulosten analyysistä ja sen syvyydestä huokuu syvä luottamuksellinen ilmapiiri, jonka tutkijat olivat selvästi onnistuneet haastatteluhetkelle luomaan.”

Kvalitatiivista tutkimusta kaikilla menetelmillä

Iloksemme voimme todeta, että pääsemme jälleen myös liveen – aloitamme kasvokkaisten ryhmäkeskustelujen vetämisen Vallilassa kesäkuun aikana. Ihan mahtavaa! Meistä on todella hienoa, että pystymme jälleen toteuttamaan kvalitatiivista tutkimusta kuhunkin tutkimusongelmaan parhaiten sopivalla menetelmällä sekä kasvokkain paikan päällä että verkon välityksellä. 

Ihanaa kesää ja ollaan yhteydessä! Sparrailemme mielellämme myös sensitiivisissä tutkimusaiheissa.

Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358408440925

Iloisia kesäkuulumisia Inspiransista

Iloisia kesäkuulumisia Inspiransista! Vauhdikkaan ja työntäyteisen keväämme kruunaa se, että kasvokkaiset ryhmäkeskustelut käynnistetään taas kesäkuussa kokoontumisrajoitusten lieventymisen myötä. Turvallisuuteen kiinnitetään tietenkin erityistä huomiota ja prosessit turvallisuuden varmistamiseksi ovat jo valmiina viime syksyltä.

On hienoa, että pystymme jälleen palaamaan pikkuhiljaa normaaliin ja toteuttamaan kvalitatiivista tutkimusta aina kuhunkin tutkimusongelmaan parhaiten sopivalla menetelmällä. Meillä Inspiranslaisilla on ollut jo kova ikävä live-ryhmien moderointia. Emme malta odottaa, että pääsemme taas kokoontumaan keskustelijoiden kanssa ihan fyysisesti saman pöydän ääreen.

Tiedonkeruu verkossa jatkuu myönteisten kokemusten siivittämänä

Olemme saaneet erittäin positiivista palautetta niin osallistujilta kuin asiakkailtakin verkossa toteutettavista tutkimuksista. Myönteisten kokemusten kannustamana tulemme varmasti myös jatkossa tarjoamaan verkkomenetelmiä kasvokkaisen tiedonkeruun rinnalla.

Verkkomenetelmät soveltuvat nimittäin erinomaisen hyvin tietynlaisiin tutkimusongelmiin ja niillä päästään hienolla tavalla hyvin henkilökohtaiselle sekä intiimille tasolle. Tiedonkeruu verkossa mahdollistaa myös tutkimusten toteuttamisen nopeammalla aikataululla ja osallistujien kuulemisen ympäri Suomea kustannustehokkaasti.  

Inspiransiin uusia, tuttuja vahvistuksia

Kaivattua lisävahvistusta riveihimme tuo opintovapaalta palaava Erika Niemi-Vanala.

Erika on opiskellut palvelumuotoilua viimeisen puolentoista vuoden ajan, ja tällä osaamisellaan hän vahvistaa entisestään Inspiransin muotoiluosaamista. Erika on erittäin kokenut kvalitatiivinen tutkija, ja hänellä on aiempaa taustaa myös tulevaisuudentutkimuksen parissa työskentelystä. Näin ollen Erika on myös mukana Inspiransin tulevaisuuden skenaariot -projekteissa.

Lomailemme heinäkuussa – elokuun tutkimukset on hyvä suunnitella nyt

Me Inspiranslaiset vetäydymme ansaitulle kesälomalle 9.7. Tätä seuraavat kolme viikkoa toimistomme on kiinni ja palaamme projektien pariin 2.8. alkaen. Mikäli siis pöydälläsi on MIKSI, MILLAINEN tai MITEN –kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada vastaukset heti elokuun alkupuolella, kannattaa suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin jo nyt kesäkuussa. Ota siis yhteyttä ja lähdetään yhdessä etsimään ratkaisuja!

Innostu ja inspiroidu trendeistä elokuussa

Oletko kuullut jo solumaataloudesta, regeneratiivisesta viljelystä, zen-juomista, perunamaidosta, funktionaalisista karkeista tai hyperindividuaalisista ruokavalioista? Kutsu meidät esittelemään uusin trendipäivityksemme elokuussa ja nämäkin esimerkit megatrendien ilmenemismuodoista ovat sinulle pian tuttuja.

Inspirans seuraa jatkuvasti erityisesti ruokaan ja päivittäistavarakauppaan liittyviä trendejä ja ilmiöitä yhdessä ruotsalaisen innovaatio- ja trenditoimisto Sprillon kanssa. Näkökulmana trendikatsauksessamme on megatrendien ilmeneminen kulutuskulttuurissa. Olemme saaneet asiakkailtamme paljon kiitosta siitä, että trendiesityksemme inspiroi ja tarjoaa selkeän viitekehyksen trendien tarkasteluun.

Mikäli trendit kiinnostavat, ota yhteyttä ja sovitaan aika innostavalle syksyn aloitukselle.

Ihanaa alkukesää!

Toivottavat:

Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030
Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358408440925
Erika Niemi-Vanala, erika.niemi-vanala@inspirans.fi, +358407687291
Malin Karlsson, malin.karlsson@inspirans.fi, +358503314180
Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi, +358400200468
Maria Hietikko, maria.hietikko@inspirans.fi, +358504640649
Inspirans Oy, info@inspirans.fi , 09-6844340

Kirkkaampi näkymä koronan jälkeiseen aikaan

Tuntuuko sinusta, että näkymä lähitulevaisuuteen on sumuinen ja ennakointi tuntuu vaikeammalta kuin koskaan aikaisemmin? Et ole yksin.

Elämme juuri nyt yllätysten, epäjatkuvuuksien ja jännitteiden maailmassa, jota tulevaisuudentutkijat nimittävät postnormaaliksi ajaksi. Sitran Megatrendit 2020 -raportissa postnormaaliutta kutsutaan metatrendiksi eli useista eri kehityskuluista kumpuavaksi muutosvoimaksi, joka vaikuttaa yhteiskuntien trendeihin ja megatrendeihin. Metatrendit ovat kaikkia megatrendejä läpileikkaavia muutoksia. Kyse on ”muutosta muuttavasta muutoksesta”.

Covid-19 pandemia on tyypillinen esimerkki tällaisesta postnormaalista murroskauden ilmiöstä, joka on vaikuttanut viimeisen vuoden aikana monin eri tavoin niin globaaliin toimintaympäristöön kuin ihmisten elämään ja arkeen. Korona mullisti monet ”normaalit” asiat kertaheitolla hyvin radikaalisti, eikä asiantuntijoiden mukaan paluuta entiseen enää ole.

Poikkeustila toi ihmisten elämään paitsi kielteisiä myös paljon myönteisiä asioita. On esitetty, että monet ovat löytäneet uudenlaisen hyvän elämän rajoitusten myötä. Esimerkiksi syksyn 2020 Eurobarometrissä jopa 73 prosenttia suomalaisista arvioi, että koronarajoitusten keskellä oli helppoa tai melko helppoa elää. Edelleen Ylen tutkimuksessa (joulukuu 2020, Taloustutkimus) 86 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja luku on jopa suurempi kuin vuonna 2019.

Monista tutkimuksista välittyy kuva, että ihmiset kokevat elämänsä helpottuneen koronapandemian myötä, kun arjen hektisyys on hellittänyt ja elämänpiiri pienentynyt. On ehditty rauhoittua, luoda syvällisempää yhteyttä läheisiin, pohtia mikä elämässä on tärkeää, tehdä itselle mieluisia asioita ja muodostaa uudelleen suhdetta luontoon.

Toisaalta korona-aika on ollut monille ja erityisesti nuorille ahdistavaa, kun ei ole voinut tehdä vapaasti itselle mieleisiä asioita. Lisäksi aikaan on kuulunut huolta esimerkiksi omasta taloustilanteesta tai läheisten terveydestä. Jyväskylän Yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska huomauttaakin, että kokemukset korona-ajasta eroavat hyvin paljon riippuen paitsi henkilön sosioekonomisesta taustasta myös siitä, missä vaiheessa koronakriisiä kysymykset on esitetty.

Inspirans toteutti viime keväänä lähes kolmen kuukauden mittaisen etnografisen tutkimuksen, jossa selvitettiin ihmisten kokemuksia poikkeustilasta ja sen tuomista arjen muutoksista. Tutkimuksessa tuli havainnollisesti esille, että jo kolmen kuukauden aikajänteessä ihmiset kokivat elämänsä ja arkensa muuttuvan jatkuvasti ja nopealla syklillä. Saati sitten kun poikkeustilaa on kestänyt yli vuoden.

Käsillä olevat rokotukset tulevat muuttamaan tilannetta jälleen olennaisesti. On ennakoitu, että syksyn 2021 aikana kaikki suomalaiset saadaan rokotettua. Emme ole varmastikaan ainoita, jotka pohtivat miten ihmiset tulevat käyttäytymään, kun rajoitukset viimein poistuvat ja maailma avautuu uudestaan? Mitkä poikkeustilan tuomista arkielämän muutoksista jätetään taakse ja mitkä otetaan mukaan pysyväksi osaksi uutta normaalia?

Kukaan ei vielä tiedä. Koronakriisi on ”murroskohta, jossa vanhaan ei ole paluuta, mutta “uusi normaali” on vielä rakentamatta.”(Sitra; Hämäläinen & Vataja 2020)

Tässä tilanteessa tarve kirkastaa näkymää lähitulevaisuuteen korostuu entisestään. 

”Uusi normaali kun #koronaloppuu” -tutkimussarja pyrkii ennakoimaan lähitulevaisuutta

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida. Nyt, tässä ajankohdassa ei ole mahdollista selvittää, miten ihmiset tulevat todellisuudessa käyttäytymään koronan jälkeen. Mutta voidaan pyrkiä ymmärtämään ihmisten intentioita ajatellen uutta normaalia, ja sen ymmärryksen pohjalta vahvistaa oman yrityksen kykyä varautua tulevaan.

Tässä tilanteessa Inspirans käynnistää tutkimussarjan, jonka ensisijaisena tavoitteena on kirkastaa näkymää lähitulevaisuuteen koronan jälkeiseen aikaan. ”Uusi normaali kun #koronaloppuu” -tutkimussarjassa selvitetään tavallisten ihmisten intentioita seuraavien teemojen kautta:

  • Mitä poikkeustila on muuttanut arjessa ja elämässä? Mitkä muutokset tuottavat tyytyväisyyttä, entä tyytymättömyyttä? Mitkä ovat olleet poikkeustilan keskeisimmät ongelmat ja haasteet, entä suurimaat ilon aiheet?
  • Mitä halutaan tehdä, kun rajoitukset poistuvat ja maailma on auki? Millaisena oma elämä ja arki nähdään, kun korona loppuu? Minkä halutaan muuttuvan? Millaisia odotuksia ja tarpeita kohdistetaan tulevaan ”uuteen normaaliin” aikaan?
  • Mitkä poikkeustilan tuomat muutokset jäävät pysyväksi osaksi uutta normaalia? Mitkä muutokset halutaan säilyttää, mitkä jättää taakse?

Tutkimussarja toteutetaan kvalitatiivisella menetelmällä. Tiedot kerätään online-yhteisössä neljänä ajankohtana maalis-, touko, elo- ja marraskuussa. Osallistujat ovat eri ikäisiä, eri elinvaiheiden edustajia ympäri Suomea.

Erityisen kiinnostavana voidaan pitää milleniaali- (n. 25-35 –vuotiaat) sekä Z-sukupolven (n. 18-24-vuotiaat) kokemuksia poikkeusajasta ja varsinkin heidän näkemyksiään tulevaisuudesta. Juuri tähän ikäluokkaan rajoitukset ovat iskeneet erityisen kovaa, kun monet nuoruuteen olennaisesti kuuluvat asiat ovat korona-aikana kiellettyjä. On pohdittu, millaisen jäljen korona-aika jättää aikuistuvien nuorten identiteettiin. Tästä syystä näitä ikäluokkia on tärkeä kuulla tutkimuksessa omana ryhmänään.

Tutkimussarja toteutetaan yhteistutkimuksena ja mukaan tulevat yritykset voivat lisätä tutkimuskierroksille myös omia kysymyksiään, jotka raportoidaan yksinoikeudella. Jokaisesta tutkimusajankohdasta laaditaan oma raporttinsa. Näin ymmärrystä kertyy pidemmältä aikaväliltä ja näkemys lähitulevaisuudesta kirkastuu.

Mikäli haluat mukaan kirkastamaan yrityksesi tulevaisuuden näkymää, ota yhteyttä ja kerromme lisää:

Inspirans, info@inspirans.fi
Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi
Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi
Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi

Lähteet:
Sitra; Hämäläinen & Vataja (kesäkuu 2020): Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden https://www.sitra.fi/artikkelit/korona-paljasti-yhteiskunnan-haavoittuvuuden/
Sitra; Megatrendit 2020: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/
Yle; Eurobarometrin tulokset (lokakuu 2020): https://yle.fi/uutiset/3-11616753
Yle; Taloustutkimuksella teetetty kysely (joulukuu 2020): https://yle.fi/uutiset/3-11693391
Sitra; Elämäntavat pandemian jälkeen -tutkimus (joulukuu 2020): https://www.sitra.fi/julkaisut/elamantavat-pandemian-jalkeen
Jyväskylän Yliopiston kauppakorkeakoulu 2020: Kulutus koronan aikaan – ja sen jälkeen: tutkimus COVID-19-epidemian rajoitustoimien vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen, taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69106#
Yle; Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kommentti (joulukuu 2020): https://yle.fi/uutiset/3-11696347
VTT; tutkimus koronan vaikutuksista ihmisten elämäntapoihin (helmikuu 2021): https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/tutkimus-seurasi-27-suomalaisen-elamantapaa-koronasyksyn-varovainen-optimismi

Laadullisen tutkimuksen koti on nyt verkossa

Korona muuttaa maailmaa ja tutkimuksen saralla erityisesti laadulliset tiedonkeruumenetelmät on pitänyt miettiä uudella tavalla. Kasvokkaiset tapaamiset eivät enää onnistu, joten viimeisen vuoden aikana Inspirans on vienyt lähes kaiken kvalitutkimuksen verkkoon. Ja mitä tapahtui?

”Oli kiinnostavaa nähdä, kuinka mukavan tunnelman kokenut fasilitaattori onnistui luomaan ja kuinka luontevasti osallistujat toimivat verkkokeskustelussa. Verkkokeskustelu jopa tuntui mahdollistavan tasapuolisemman osallistumisen kuin paikan päällä toteutetut fokusryhmät. Ryhmät avasivat meille uusia näkökulmia siitä, mitä ihmiset ajattelivat aiheestamme. Ilahduimme siitä, kuinka helppo myös meidän tilaajien oli seurata keskustelua. Verkkokeskustelun pohjalta saimme vastattua tietotarpeisiimme, ja se mahdollisti tutkimuksemme etenemisen koronasta huolimatta.” Eija Pouta, Luonnonvarakeskus (Luke)

Verkossa tapahtuvaa kvalitatiivista tutkimusta ei pidä nähdä vain huonompana vaihtoehtona kasvokkain tehtävälle kvalille. Helposti näin ajatellaan varsinkin ryhmäkeskusteluiden kohdalla. Kuitenkin verkkoryhmissä on oma ihastuttava dynamiikkansa ja niissä päästään poikkeuksellisen intiimille tasolle – tietysti hyvän moderaattorin johdattelemana.

Tällä hetkellä yleisimmät Inspiransissa käytössä olevat online-kvali-menetelmät ovat verkkoyhteisöt, verkkoryhmäkeskustelut sekä verkkosyvähaastattelut. Jokaisen menetelmän yhteydessä hyödynnetään myös runsaasti osallistujien itsensä tuottamaa aineistoa, kun valokuvia, tarinoita, videoita, kollaaseja.



Verkkoyhteisö mahdollistaa tutkimusaiheen monipuolisen käsittelyn pitempiaikaisesti

Verkkoyhteisö on pitempiaikainen suljettu nettiyhteisö, johon ihmiset kutsutaan vastaamaan kysymyksiin, tekemään annettuja tehtäviä sekä toimimaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Mitä kiinnostavampi aihe ja homogeenisempi kohderyhmä, sitä vilkkaampaa vuorovaikutusta yhteisöissä yleensä syntyy. Loistavin esimerkki tästä oli muutama vuosi sitten työnsä puolesta paljon lentävien yhteisö, kun aiheena oli lentomatkustamisen asiakaspolku.

Yhteisö voi olla kestoltaan muutamasta päivästä useampaan kuukauteen riippuen aiheesta ja tutkimuksen tavoitteista. Esimerkiksi keväällä 2020 Inspiransilla oli muutaman kuukauden kestänyt korona-yhteisö, jossa tätä aihetta käsiteltiin maaliskuun ensi järkytyksestä kesän alun tilanteen helpottumiseen asti. 

Verkkoyhteisössä tutkimusaihetta voidaankin käsitellä hyvin monipuolisesti ja useista eri näkökulmista. Osallistujilla on myös aikaa miettiä ja punnita näkemyksiään tai heille voi tulla jotain uutta mieleen aiheeseen liittyen asiaa tarkemmin ajateltuaan. Tämä on mahdollista verkkoyhteisössä, mutta ei ajallisesti rajatummissa tiedonkeruutavoissa. Ihmiset voivat tuottaa aineistoa yhteisöön monessa eri muodossa: tekstinä, kuvina tai videona. Näin aineistosta muodostuu hyvin rikasta ja verkkoyhteisö toimiikin erityisen hyvin erilaisissa semi-etnografisissa tutkimusongelmissa.

Verkkosyvähaastattelut tuottavat syvää ymmärrystä

Verkkosyvähaastattelut muistuttavat paljon kasvokkain tehtäviä ”syviksiä” eikä tilanne juurikaan eroa fyysistä etäisyyttä lukuunottamatta. Syvähaastatteluissa osallistuja ja tutkija ovat kahden keskustelemassa verkkotapaamisessa. Näin ollen niissä voidaan todella paneutua tutkimusaiheeseen ja ymmärtää syvällisesti jokaisen osallistujan yksilöllisiä motiiveja sekä perusteluita. B-to-b –projekteissa syvähaastattelut ovat ainoa mahdollinen menetelmä tämän kohderyhmän tavoittamiseksi.

Syvähaastatteluiden kuluessa näkemys tutkimuskohteena olevista teemoista kertyy ja kumuloituu perusteluineen, kun palautetta saadaan haastattelu haastattelulta. Menetelmä mahdollistaa myös kysymyksenasettelun täsmentämisen tai painottamisen tiedonkeruun kuluessa riippuen saadusta palautteesta.

On myös erittäin antoisaa kerätä laadullista tietoa verkossa siten, että ensin haetaan syvällistä ymmärrystä yksilöhaastatteluissa ja sen jälkeen todennetaan syntynyttä näkemystä verkkoryhmissä. Syvähaastatteluiden tulokset voidaan vetää yhteen ennen ryhmäkeskustelua ja kysymyksenasettelua täsmennetään tarvittaessa. Verkkoryhmän tarkoituksena on siis paitsi todentaa ja vahvistaa jo rakentunutta näkemystä myös tuottaa uutta ymmärrystä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.

Verkkoryhmät – matalan kynnyksen kvalia syvällisellä otteella

Me Inspiransissa olemme aina rakastaneet live-ryhmiä! Kun toisilleen tuntemattomat ihmiset istuvat yhteisen pöydän ääreen, keskustelu käynnistyy, ihmiset rentoutuvat, ryhmädynamiikka alkaa muotoutua, intensiteetti nousee ja kaikki muu katoaa kahdeksi tiivistunnelmaiseksi tunniksi. Se on vain niin hienoa!

Korona tosiaan muuttaa maailmaa ja meidän on pitänyt miettiä ryhmäkeskustelut uudella tavalla. Veimme kaikki ryhmät verkkotapaamisiin ja nehän toimivat erinomaisesti!

Ei uskoisi, mutta verkkoryhmissä todellakin päästään hienolla tavalla hyvin intiimille tasolle osallistujien kanssa. Verkossa rakentuu kuin yhteinen tiivis luottamuspiiri. Jokainen on keskittyneesti kahden kuvaruutunsa kanssa, missä kaikki tapahtuu. Muu jää ulkopuolelle ja verkon tapahtumat tempaavat mukaansa. Verkkoryhmän dynamiikka on ihan omanlaisensa ja sen rakentumista on antoisa seurata.

Moderaattorin rooli on keskeinen myös verkkoryhmien tunnelman luomisessa. Hyvä live-moderaattori on hyvä myös verkossa. Inspiransin katon alta löytyvät tunnetusti tämän maan parhaat ja kokeneimmat moderaattorit – vaikka sen itse näin sanommekin. Pystymme siis takaamaan myös verkkoryhmien laadukkuuden.

Verkkoryhmissä on tietysti muitakin hyötyjä. Niissä voi näyttää hyvin monipuolisesti erilaista materiaalia. Osallistujien palautetta voi kerätä sekä keskustelemalla että kyselyillä tai hakemalla spontaaneja reaktioita chatissa kirjoittamalla. Tämä paitsi rikastaa aineistoa myös pitää huolen siitä, että ihmiset viihtyvät ja pysyvät  motivoituneina.

”Inspiransin Sari Roth keräsi e2 Tutkimukselle ryhmäkeskusteluaineiston verkossa digitaalisella kokousalustalla. Vankalla tutkimuskokemuksella voin todeta, että saimme rikkaan ja hyvän aineiston. Ryhmät toimivat hyvin etänäkin. Etuna se, että ryhmiin saatiin osallistujia eri puolilta Suomea. Suosittelen! Jenni Simonen Ohjelmajohtaja, VTT e2 Tutkimus

Tervetuloa mukaan! Jos sinulla ei ole kokemusta verkkoryhmistä, niin voidaan hyvin aloittaa matalan kynnyksen ketterästä kokeilusta.


Online-tiedonkeruulla on ylipäätään monia vahvuuksia

Online-tutkimukset omaavat myös monia käytännön vahvuuksia. Tietoa voidaan kerätä kustannustehokkaasti ympäri Suomea ja osallistuminen verkon kautta on ihmisille helppoa, miellyttävää sekä tässä ajassa turvallista. Kaikissa online-menetelmissä asiakkaan on helppoa seurata tiedonkeruuta omalta laitteelta tulemalla mukaan verkkotapaamisiin. Tätä voimme lämpimästi suositella!

Laadullisen tutkimuksen toteuttaminen verkossa on myös erittäin joustavaa, reaktiivista ja ketterää. Jos tiedonkeruun kuluessa esille nousee jokin mielenkiintoinen havainto tai vaikkapa uusi näkökulma tutkittavaan teemaan, asiaa voidaan tarkentaa lisää seuraavien osallistujien kanssa. Verkossa toteutettava kvalitutkimus on luonteeltaan kaikin puolin ketterää ja polkaistavissa nopeasti pystyyn.

Mikäli siis pöydälläsi on MIKSI, MILLAINEN tai MITEN –kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada vastaukset, ota yhteyttä ja pistetään verkkokvali nopeasti pystyyn kohderyhmäsi kanssa.

Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030
Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358 40 84 40 925
Inspirans Oy, info@inspirans.fi , 09-6844340

Ryhmäkeskustelut pyörivät taas täydellä teholla

Elokuu on käynnistynyt Inspiranssissa vauhdikkaasti ja ryhmäkeskustelut pyörivät taas täydellä teholla. Inspiransissa uusi normaali tarkoittaa sitä, että noudatamme tiedonkeruussa THL:n koronasuosituksia ja seuraamme tilanteen päivittymistä tarkasti. Ryhmäkokoa on pienennetty turvavälien takaamiseksi, osallistujat saavat halutessaan maskit koko tilaisuuden ajaksi, kaikki pinnat desinfioidaan tehostetusti sekä ennen että jälkeen ryhmäkeskusteluiden ja käsidesiä on tietenkin saatavilla jatkuvasti.

Me Inspiransilla toivomme, että tänä syksynä yhteiskuntamme taloudellinen toimeliaisuus vauhdittuu ja ihmiset saavat nauttia elämästään ilman merkittäviä rajoituksia. Siksi pyrimme kaikessa toiminnassamme takaamaan osallistujiemme, asiakkaidemme ja työkavereidemme turvallisuuden ja näin kantamaan omalta osaltamme vastuun.

0

Offline-ryhmäkeskustelut käynnistyvät elokuussa, online-kvali pyörii täysillä

Iloksemme voimme ilmoittaa, että kasvokkain tehtävät ryhmäkeskustelut ja syvähaastattelut käynnistetään näillä näkymin taas elokuun alusta! Turvallisuuteen kiinnitetään tietenkin erityistä huomiota ja prosessit turvallisuuden varmistamiseksi ovat jo valmiina.

dmitry-bayer-BzulUdQuvi8-unsplash (1)

Kun korona iski maaliskuun puolivälissä, lopetimme välittömästä offline tiedonkeruun. Melkein yhdessä yössä siirsimme onlineen kaiken kvalitatiivisen tutkimuksen brändin syväluotauksista co-creation -projekteihin. Tämä oli melkoinen urakka, sillä Inspirans on aina erikoistunut klassiseen, kasvokkain tehtävään laadulliseen tutkimukseen. Onneksi olimme kuitenkin tehneet online-kvalia jo aikaisemmin.

Käärimme siis hihat ja ryhdyimme hommiin. Mietimme uusiksi kaikki prosessit, selvitimme parhaat mahdolliset online-työkalut ja lisäkoulutimme itsemme hakemaan laadullista ymmärrystä parhaalla mahdollisella tavalla myös onlinessa. Me venyimme, urakoimme ja päätimme yhdessä, että tästä selvitään ja tuttu Inspirans-laatutaso pitää oli menetelmä mikä hyvänsä. Ja niin selvittiinkin! Tällä hetkellä meidän online-kvalitutkimus pyörii täydellä teholla, myös yli heinäkuun.

Ei ole lainkaan itsestäänselvyys, että tarina sai näin onnellisen lopun. Lämmin kiitos kuuluu paitsi upealle Inspirans-porukalle, myös meidän mahtaville, lojaaleille asiakkaille. Kiitos, että lähditte muutosmatkalle mukaan ja kiitos, että luotitte meihin!

Olemme myös saaneet runsaasti positiivista palautetta meidän online-tutkimuksista, mikä motivoi entisestään hiomaan menetelmän hyödyntämistä. Kiitos tästä palautteesta! Korona-kriisin keskellä se on lämmittänyt oikein erityisesti.

”Olemme toteuttaneet erilaisia konseptinkehityshankkeita ns. verkkokvaleina, ja olemme olleet kokemuksiimme hyvin tyytyväisiä. Osallistujien vastaukset kysymyksiin ovat olleet todella hyvin pohdittuja ja perusteltuja. Olemme tutkineet online kvaleina sekä kuluttaja että b2b-kohderyhmiä. Molemmissa tapauksissa oppimiskäyrämme kohderyhmiemme tarpeista ja siitä, mihin suuntaan konsepteja kannattaa kehittää, on ollut mahtava. Erityisesti meitä on ilahduttanut tulosten konkreettisuus ja hyödynnettävyys liiketoiminnassamme.”

 Myös osallistujille online-tutkimuskokemus on näyttäytynyt myönteisenä:

 ”Keskustelualusta toimi moitteetta ja oli helppo ymmärtää. Tykkäsin siitä, että kysymykseen piti ensin vastata itse ennen kuin näki muiden mielipiteitä, jotta oikeasti sanoi mitä ajatteli eikä tullut muilta vaikutteita. Jälkeenpäin olikin mukavaa lukea muiden ajatuksia ja kommentoida niitä, jotka herättivät ajatuksia ja esimerkiksi muistuttivat jostain teemasta jonka itse unohti mainita vaikka sitä piti tärkeänä.” -Osallistujapalaute

Ainakin näillä näkymin pystymme toteuttamaan elokuun alusta lähtien laadukasta kvalitatiivista tutkimusta millä tahansa menetelmällä. Siihen asti ja myös heinäkuun ajan toimimme edelleen onlinessa.

Onko sinun pöydälläsi MIKSI, MILLAINEN tai MITEN –kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada vastaukset kehittämistyön etenemiseksi? Ota yhteyttä ja lähdetään yhdessä ratkomaan niitä!

 

Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030

Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi, +358400200468

Malin Karlsson, malin.karlsson@inspirans.fi, +358503314180

Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358 40 844 0925

Inspirans Oy, info@inspirans.fi , 09-6844340

 

Mitä meillä syödään kun #pysytäänkotona – yhteisötutkimus koronatilanteen vaikutuksista suomalaisten elämään ja syömiseen

Millainen on syömisen uusi normaali? Kukaan ei vielä tiedä, mutta kutsumme sinut ottamaan siitä selvää?

Monet meistä ovat joutuneet muuttamaan ja sopeuttamaan taloutensa ruokahuoltoa lähes kaiken syömisen siirryttyä koteihin. On oletettavaa, että osa arjen rutiinien muutoksista samoin kuin niiden taustalla olevista ajatuksista, motiiveista, arvotuksista jne. kantaa myös kriisin jälkeiseen aikaan. Mitä uusia rutiineja on siis rakentunut arjen pyörittämiseksi ja miten ruokaa nyt valitaan sekä hankitaan? Preferoidaanko valinnoissa nopeaa ja vaivatonta, ravitsevaa ja terveellistä, vastuullista ja eettistä, edullista ja täyttävää vai herkkuja mieltä nostamaan?

Käynnistimme laadullisen yhteisötutkimuksen ”Mitä meillä syödään kun #pysytäänkotona”, jonka tarkoituksena on ymmärtää mitä suomalaisissa kodeissa ja keittiöissä nyt tapahtuu, mikä kaikki on muuttunut ja kuinka pysyviä muutokset ovat. Halukkaat yritykset pääsevät mukaan tutkimusretkelle kuluttajien arkeen ja ruokapöytiin poikkeustilanteen eri ajankohdissa.

Pitkäaikaisen ”Mitä meillä syödään kun #pysytäänkotona” – onlineyhteisötutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää koronakriisin vaikutuksia suomalaisten elämään etenkin seuraavista näkökulmista:

  • Ajatukset ja fiilikset; päivän kuulumiset poikkeustilanteessa
  • Ilostuttajat ja auttajat sekä ongelmat ja hankaluudet poikkeustilanteessa
  • Poikkeustilan vaikutukset laajasti ihmisten ruokatalouden hoitamiseen ja käytäntöihin, syömisiin, ruokavalintoihin ja ruokaostoksiin (sisältäen myös esim. juomat, herkuttelun ja leipomisen). Myös koettuihin ongelmiin sekä ilon aiheisiin syömisten suhteen.
  • Muutokset poikkeustilan eri ajankohdissa sekä tulevaisuuden ennakoiminen; mitä muutoksia on tapahtunut ja kuinka pysyviä ne tulevat olemaan.

Onlineyhteisö käynnistyy perjantaina 17.4. Tutkimukseen osallistuu yhteensä 80 kuluttajaa ympäri Suomea yhteensä 2-3 kuukauden ajan. Yhteisössä he jakavat esimerkiksi ruokapäiväkirjoja kuvin ja tekstein sekä keskustelevat moderoidusti fiiliksistään, arjestaan, syömisistään, ruokavalinnoistaan ja -ostoksistaan toistensa kanssa.

Tutkimus toteutetaan yhteistutkimuksena ja jokainen tutkimuksessa mukana oleva yritys saa kahden viikon välein päivittyvän raportin käyttöönsä. Jokaisella yrityksellä on mahdollisuus ehdottaa kiinnostavia tutkimusteemoja joko suunnitteluvaiheessa tai myöhemmin yhteisön ollessa käynnissä. Jos tulokset kyseisestä kysymyksestä haluaa yksinoikeudella, sovitaan hinta erikseen riippuen kysymyksen laajuudesta.

 

Mikäli kiinnostuit, kerromme mielellämme lisää.

Ota yhteyttä:
Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi, +358 50 591 1030
Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi, +358 40 844 0925
Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi, +358400200468
Inspirans Oy, info@inspirans.fi , 09-6844340

person-cooking-in-pot-3298605

Ryhmäkeskustelut online-yhteisöön, muuten tutkimme ja työskentelemme normaaliin tapaan

Haluamme vaikuttaa omalta osaltamme koronaviruksen leviämisen estämiseen. Laitamme kasvokkain tehtävät ryhmäkeskustelut tauolle toistaiseksi ja siirrämme tiedonkeruun online-yhteisöihin sekä teemme syvähaastattelut puhelimitse. Lisätietoa online-yhteisö -tutkimuksista voit lukea alta.

Muuten Inspirans jatkaa toimintaansa tavalliseen tapaan etätyötä suosien ja järjestämme tapaamiset erilaisia verkkoyhteyksiä hyödyntäen. Työkalut päivittyvät ja työt jatkuvat kuten ennenkin.

 

Tietoa online-yhteisöstä tiedonkeruumenetelmänä

Online-yhteisö on useamman päivän mittainen suljettu nettiyhteisö, joka mahdollistaa tutkimusaiheen monipuolisen ja reflektoivan käsittelyn. Aineistosta muodostuu rikas ja se voi koostua teksteistä, kuvista tai videoista.
Online-yhteisö on osallistujien kannalta helppo ja miellyttävä tutkimusmenetelmä, joka ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Online-menetelmät ylittävät maantieteelliset rajat ja takaavat sen, että jokainen osallistuja kertoo meille henkilökohtaisen mielipiteensä. Osallistujat näkevät muiden vastaukset kuhunkin kysymykseen vasta sen jälkeen, kun ovat itse vastanneet. Mikäli tutkimuksessa on useita eri kohderyhmiä, yhteisö voidaan rakentaa myös niin, että eri kohderyhmät keskustelevat keskenään omissa ”huoneissaan”. Tällä tavalla taataan paras mahdollinen dynamiikka yhteisössä.

Yhteisöä moderoidaan päivittäin aktiivisesti. Tutkija moderoi keskustelua – esittää lisäkysymyksiä, pyytää tarkennuksia, kommentoi ja kannustaa keskustelemaan. Asiakas voi halutessaan seurata keskustelua reaaliaikaisesti ja pyytää moderaattoria esittämään lisäkysymyksiä osallistujille. Yhteisössä esille tulevaa palautetta analysoidaan jatkuvasti, mikä mahdollistaa jatkuvan oppimisen, sisällölliset täsmennykset sekä uudet tehtävänannot vastaamaan esille tulevia teemoja ja relevantteja asioita. Yhteisö myös mahdollistaa valokuvien, videoiden ja linkkien jakamisen. Keskustelun sisältö tallentuu automaattisesti ja on käytettävissä heti yhteisön päätyttyä.

Lisäksi kevyempi tiedonkeruu on mahdollista järjestää chat-työkalulla. Chat on reilun tunnin kestävä reaaliaikainen keskustelu netissä. Chat on oiva tapa koota nopeita reaktioita ja spontaaneja mielipiteitä kohderyhmältä ympäri Suomea.

Inspiransilla on pitkäaikainen kokemus erilaisista online-yhteisö –tutkimuksista. Voit lukea esimerkiksi case Kennelliitosta Sarin blogitekstistä (alla). Tutkimus koiranomistajuudesta toteutettiin ensin online-yhteisössä ja sitten puhelinhaasteluina.

 

tiedote asiakkkaille

 

Pysytään kaikki terveinä!

Pirjo Ekman
+358 50 591 1030
pirjo.ekman@inspirans.fi