Tuntuuko sinusta, että näkymä lähitulevaisuuteen on sumuinen ja ennakointi tuntuu vaikeammalta kuin koskaan aikaisemmin? Et ole yksin.

Elämme juuri nyt yllätysten, epäjatkuvuuksien ja jännitteiden maailmassa, jota tulevaisuudentutkijat nimittävät postnormaaliksi ajaksi. Sitran Megatrendit 2020 -raportissa postnormaaliutta kutsutaan metatrendiksi eli useista eri kehityskuluista kumpuavaksi muutosvoimaksi, joka vaikuttaa yhteiskuntien trendeihin ja megatrendeihin. Metatrendit ovat kaikkia megatrendejä läpileikkaavia muutoksia. Kyse on ”muutosta muuttavasta muutoksesta”.

Covid-19 pandemia on tyypillinen esimerkki tällaisesta postnormaalista murroskauden ilmiöstä, joka on vaikuttanut viimeisen vuoden aikana monin eri tavoin niin globaaliin toimintaympäristöön kuin ihmisten elämään ja arkeen. Korona mullisti monet ”normaalit” asiat kertaheitolla hyvin radikaalisti, eikä asiantuntijoiden mukaan paluuta entiseen enää ole.

Poikkeustila toi ihmisten elämään paitsi kielteisiä myös paljon myönteisiä asioita. On esitetty, että monet ovat löytäneet uudenlaisen hyvän elämän rajoitusten myötä. Esimerkiksi syksyn 2020 Eurobarometrissä jopa 73 prosenttia suomalaisista arvioi, että koronarajoitusten keskellä oli helppoa tai melko helppoa elää. Edelleen Ylen tutkimuksessa (joulukuu 2020, Taloustutkimus) 86 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja luku on jopa suurempi kuin vuonna 2019.

Monista tutkimuksista välittyy kuva, että ihmiset kokevat elämänsä helpottuneen koronapandemian myötä, kun arjen hektisyys on hellittänyt ja elämänpiiri pienentynyt. On ehditty rauhoittua, luoda syvällisempää yhteyttä läheisiin, pohtia mikä elämässä on tärkeää, tehdä itselle mieluisia asioita ja muodostaa uudelleen suhdetta luontoon.

Toisaalta korona-aika on ollut monille ja erityisesti nuorille ahdistavaa, kun ei ole voinut tehdä vapaasti itselle mieleisiä asioita. Lisäksi aikaan on kuulunut huolta esimerkiksi omasta taloustilanteesta tai läheisten terveydestä. Jyväskylän Yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska huomauttaakin, että kokemukset korona-ajasta eroavat hyvin paljon riippuen paitsi henkilön sosioekonomisesta taustasta myös siitä, missä vaiheessa koronakriisiä kysymykset on esitetty.

Inspirans toteutti viime keväänä lähes kolmen kuukauden mittaisen etnografisen tutkimuksen, jossa selvitettiin ihmisten kokemuksia poikkeustilasta ja sen tuomista arjen muutoksista. Tutkimuksessa tuli havainnollisesti esille, että jo kolmen kuukauden aikajänteessä ihmiset kokivat elämänsä ja arkensa muuttuvan jatkuvasti ja nopealla syklillä. Saati sitten kun poikkeustilaa on kestänyt yli vuoden.

Käsillä olevat rokotukset tulevat muuttamaan tilannetta jälleen olennaisesti. On ennakoitu, että syksyn 2021 aikana kaikki suomalaiset saadaan rokotettua. Emme ole varmastikaan ainoita, jotka pohtivat miten ihmiset tulevat käyttäytymään, kun rajoitukset viimein poistuvat ja maailma avautuu uudestaan? Mitkä poikkeustilan tuomista arkielämän muutoksista jätetään taakse ja mitkä otetaan mukaan pysyväksi osaksi uutta normaalia?

Kukaan ei vielä tiedä. Koronakriisi on ”murroskohta, jossa vanhaan ei ole paluuta, mutta “uusi normaali” on vielä rakentamatta.”(Sitra; Hämäläinen & Vataja 2020)

Tässä tilanteessa tarve kirkastaa näkymää lähitulevaisuuteen korostuu entisestään. 

”Uusi normaali kun #koronaloppuu” -tutkimussarja pyrkii ennakoimaan lähitulevaisuutta

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida. Nyt, tässä ajankohdassa ei ole mahdollista selvittää, miten ihmiset tulevat todellisuudessa käyttäytymään koronan jälkeen. Mutta voidaan pyrkiä ymmärtämään ihmisten intentioita ajatellen uutta normaalia, ja sen ymmärryksen pohjalta vahvistaa oman yrityksen kykyä varautua tulevaan.

Tässä tilanteessa Inspirans käynnistää tutkimussarjan, jonka ensisijaisena tavoitteena on kirkastaa näkymää lähitulevaisuuteen koronan jälkeiseen aikaan. ”Uusi normaali kun #koronaloppuu” -tutkimussarjassa selvitetään tavallisten ihmisten intentioita seuraavien teemojen kautta:

• Mitä poikkeustila on muuttanut arjessa ja elämässä? Mitkä muutokset tuottavat tyytyväisyyttä, entä tyytymättömyyttä? Mitkä ovat olleet poikkeustilan keskeisimmät ongelmat ja haasteet, entä suurimaat ilon aiheet?
• Mitä halutaan tehdä, kun rajoitukset poistuvat ja maailma on auki? Millaisena oma elämä ja arki nähdään, kun korona loppuu? Minkä halutaan muuttuvan? Millaisia odotuksia ja tarpeita kohdistetaan tulevaan ”uuteen normaaliin” aikaan?
• Mitkä poikkeustilan tuomat muutokset jäävät pysyväksi osaksi uutta normaalia? Mitkä muutokset halutaan säilyttää, mitkä jättää taakse?

Tutkimussarja toteutetaan kvalitatiivisella menetelmällä. Tiedot kerätään online-yhteisössä neljänä ajankohtana maalis-, touko, elo- ja marraskuussa. Osallistujat ovat eri ikäisiä, eri elinvaiheiden edustajia ympäri Suomea.

Erityisen kiinnostavana voidaan pitää milleniaali- (n. 25-35 –vuotiaat) sekä Z-sukupolven (n. 18-24-vuotiaat) kokemuksia poikkeusajasta ja varsinkin heidän näkemyksiään tulevaisuudesta. Juuri tähän ikäluokkaan rajoitukset ovat iskeneet erityisen kovaa, kun monet nuoruuteen olennaisesti kuuluvat asiat ovat korona-aikana kiellettyjä. On pohdittu, millaisen jäljen korona-aika jättää aikuistuvien nuorten identiteettiin. Tästä syystä näitä ikäluokkia on tärkeä kuulla tutkimuksessa omana ryhmänään.

Tutkimussarja toteutetaan yhteistutkimuksena ja mukaan tulevat yritykset voivat lisätä tutkimuskierroksille myös omia kysymyksiään, jotka raportoidaan yksinoikeudella. Jokaisesta tutkimusajankohdasta laaditaan oma raporttinsa. Näin ymmärrystä kertyy pidemmältä aikaväliltä ja näkemys lähitulevaisuudesta kirkastuu.

Mikäli haluat mukaan kirkastamaan yrityksesi tulevaisuuden näkymää, ota yhteyttä ja kerromme lisää:

Inspirans, info@inspirans.fi
Pirjo Ekman, pirjo.ekman@inspirans.fi
Sari Roth, sari.roth@inspirans.fi
Lotta Kasi, lotta.kasi@inspirans.fi

Lähteet:
Sitra; Hämäläinen & Vataja (kesäkuu 2020): Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden https://www.sitra.fi/artikkelit/korona-paljasti-yhteiskunnan-haavoittuvuuden/
Sitra; Megatrendit 2020: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/
Yle; Eurobarometrin tulokset (lokakuu 2020): https://yle.fi/uutiset/3-11616753
Yle; Taloustutkimuksella teetetty kysely (joulukuu 2020): https://yle.fi/uutiset/3-11693391
Sitra; Elämäntavat pandemian jälkeen -tutkimus (joulukuu 2020): https://www.sitra.fi/julkaisut/elamantavat-pandemian-jalkeen
Jyväskylän Yliopiston kauppakorkeakoulu 2020: Kulutus koronan aikaan – ja sen jälkeen: tutkimus COVID-19-epidemian rajoitustoimien vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen, taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69106#
Yle; Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kommentti (joulukuu 2020): https://yle.fi/uutiset/3-11696347
VTT; tutkimus koronan vaikutuksista ihmisten elämäntapoihin (helmikuu 2021): https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/tutkimus-seurasi-27-suomalaisen-elamantapaa-koronasyksyn-varovainen-optimismi